-seminaari 21.11.2001

HELSINKI – HÄMEENLINNA – TAMPERE vyöhykkeen Hyvä – Hallittu - Tulevaisuus

HHT - LYYLI tutkimuskokonaisuus /

Yhteenveto seutusuunnittelujohtaja Pertti Fagerlund

HHT – LYYLI ohjelmalla vastauksia uuden vuosituhannen haasteisiin.

Uusimpien tutkimusten mukaan elinkeinoelämän kansainvälistyminen, tietointensiivisen yritystoiminnan kasvu ja kiristyvä alueiden välinen kilpailu vahvistavat ensisijaisesti väestöpohjaltaan suurten, monipuoliset tutkimus- ja koulutuspalvelut omaavien kaupunkiseutujen kasvua.

Nämä globaalin talouden suuntaukset ovat tuoneet voimakkaan väestökasvun myötä uusia haasteita myös HHT -vyöhykkeen kehittämiselle. Suomessa 1990- luvun muuttovoitosta on yli 70 % sijoittunut tälle maamme ydinalueelle. Käytännössä tämä merkitsee, että parhaimmillaan / pahimmillaan 250 000 - 300 000 uutta asukasta tulee sijoittumaan Helsingin ja Tampereen kaupunkiseuduille seuraavien 20 vuoden kuluessa.

Tehokas liikennejärjestelmä HHT -vyöhykkeen pääkeskusten kasvun tasaajana

HHT - Lyyli-projektin selvitykset osoittavat, että vyöhykkeen parantunut liikenneverkosto ( Helsinki- Tampere moottoritie ja pääradan perusparannus ) mahdollistaa työpaikkojen ja väestönkasvun tasaisemman jakautumisen vyöhykkeen sisällä. Kaukojunaliikenne sekä sitä täydentävä, alueen kuntakeskuksissa pysähtyvä, taajamajunaliikenne ohjaisivat pääkaupunkiseudun työpaikka- ja väestökasvua mm. Hämeenlinnan, Parolan ja Turengin liikennepaikkojen vaikutuspiiriin. Luonnollisesti myös jo nyt pääkaupunkiseudun ”kehitysimussa” olevat Keravan, Järvenpään sekä Hyvinkään – Riihimäen alueet hyötyvät tehostuvista junayhteyksistä. Vastaavasti Pirkanmaalla uuden taajamajunaliikenteen myötä vahvistuisivat Lempäälän, Viialan ja Toijalan asemanseudut sekä työpaikka- että asuinalueina. Vaikka tämä väestön tasaisempi jakautuminen HHT- vyöhykkeellä merkitsisi pendelöintiliikenteen kasvua ei työmatkoihin kokonaisuudessaan kuluva aika juurikaan lisääntyisi nopeasta raideliikenteestä ja lisääntyvistä etätyömahdollisuuksista johtuen. Tällainen alueellisesti tasaisempi kehitys vähentäisi pääkeskusten ruuhkautumista ja helpottaisi kasvuvyöhykkeen yhdyskuntarakenteen kokonaisuuden hallintaa. Edelleen se varmistaisi vyöhykkeen välikeskusten jo rakentuneen infraverkon optimaalisen hyödyntämisen.

Maankäytön ja joukkoliikenteen kehittämisyhteistyö välttämätöntä

Laaditut erillisselvitykset osittavat selkeästi, että kuntien maankäytön, liikennetarjonnan ( junaliikenne ja sitä täydentävä linja-autoliikenne ) sekä ratainvestointien tulee tapahtua kuntien, liikenteen hoidosta vastaavien sekä radanpitäjän kiinteässä yhteistyössä. Parantuvat junayhteydet tukevat asemanseutujen kehittämistä ja vastaavasti kasvavat asemanseudut mahdollistavat paremmat junayhteydet. Toisaalta raideliikenteen tehokas käyttö edellyttää myös linja-autoliikenteen jatko- ja syöttöyhteyksien samanaikaisen tarkastelun mm. mahdollisten yhteisterminaalien tarpeiden selvittämiseksi.

Tämän yhteistyön varmistamiseksi tuleekin jatkossa koko Helsinki - Tampere välille laatia yhteinen maankäytön ja raideliikenteen runkosuunnitelma, jossa hahmotellaan vyöhykkeen päärataan tukeutuvan liikennejärjestelmän ja asemanseutujen maankäytön suuntaviivat maakuntakaavojen ja kuntien kaavoituksen pohjaksi.

Asemanseudut kuntien näyteikkunoiksi

Henkilöjunaliikenteen taantuessa pääkaupunkiseudun ulkopuolella 1970-80-luvuilla joutuivat monet HHT- vyöhykkeen asemanseudut kurjistuvan kehityksen uralle kaupan ja elinkeinoelämän siirtäessä toimintojaan kasvavien liikennevirtojen myötä pääteiden varteen. Asemien lähiympäristöt menettivät vähitellen kaupallista merkitystään ja niiden yleisilme ja ympäristön laatu heikentyivät. Helsinki- Tampere moottoritien valmistumisen edetessä tämä asemien taantuva kehitys entisestään kiihtyi.

Madollisen Helsinki – Tampere taajamajunaliikenteen myötä matkustajavirrat uudelleen palaavat ”hiljentyneille” asemille ja samalla on mahdollista palauttaa niiden aikaisempi kaupallinen ja toiminnallinen asema.

HHT – LYYLI projektin esimerkkisuunnitelmat ja asema-alueiden arvostustekijöitä selvitelleet tutkimukset osittivat, että asemien lähiympäristöt ovat erittäin vaativia suunnittelukohteita, jossa tulee huomioida sekä vanhan rakennusperinteen arvot että nykyajan muuttuneet asumisen ja työelämän tarpeet. Jatkossa tuleekin HHT – vyöhykkeen asemakeskusten kehittämisestä ja suunnittelusta vastaavien erityisesti keskittyä toisaalta asemanseutujen kaupallisen toiminnan toisaalta ympäristöllisen vetovoimaisuuden vahvistamiseen.

Ympäristöltään miellyttävät ja toiminnallisesti vetovoimaiset asemanseudut ovat juuri niitä alueita, mihin pääkeskusten korkeaan kustannustasoon ja ruuhkiin kyllästynyt yritystoiminta ja asuminen mieluiten hakeutuu.

Kuva: HHT- vyöhykkeen liikennepaikat

HHT- LYYLI projektin tuloksia:

Pääkaupunkiseudun kasvua voidaan

tasata vyöhykkeelle

Liikennejärjestelmä ja alueen kuntien palveluvarustus kunnossa

Kasvun tasaaminen ei tapahdu automaattisesti, vaan se tulee näkyä kunnan omana tahtotilana

Maankäytön ja liikenteen suunnittelu- yhteistyö välttämätöntä

Asemanseutujen kehittäminen asukkai-den, kunnan, elinkeinoelämän ja liiken-nöitsijöiden yhteistyötä

Vyöhykeyhteistyön jatkaminen välttämätöntä