-projektiseuranta

PROJEKTI	tutkimuksen edistyminen	MENETELMÄT, tavoitteiden toteutuminen, HYÖDYT
LINJA I YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISSTRATEGIAT
YTV, Suomen Kuntaliitto ja Uudenmaan liitto: Eheyttävän suunnittelun tutkimus- ja kehityshanke	Tutkimuksen esiselvitys alkoi 08/99 ja päättyi 01/00 (LT-Konsultit). Raportti julkaistu YTV:n julkaisusarjassa C 2000: Tutkimusvaihe (Suunnittelukeskus) alkoi 05/00 ja päättyi 04/01. Raportti julkaistu YTV:n PKS - Julkaisusarjassa. 3. vaihe alkoi 05/01 ja päättyi kesällä 2002. Raportti on julkaistu YTV:n PKS-julkaisusarjassa.	Eheyttävän suunnittelun tutkimus- ja kehityshanke pyrkii luomaan käytännönläheisellä tutkimuksella edellytyksiä eheyttävän suunnittelun ratkaisuja integroivalle toimintamallille. Tutkimusvaihe alkoi aiheen taustaa ja työtapoja valottavalla esiselvityksellä. Varsinainen tutkimus selvittää eheyttävän suunnittelun ja rakentamisen käytäntöä, ongelmia ja esimerkillisiä ratkaisuja. Tutkimus perustuu vajaasta 20:stä Helsingin seudulta valitusta esimerkkikohteesta tehtyihin kyselyihin, kohteiden kuvaukseen ja analysointiin sekä eri osapuolten haastatteluihin. Painotukset ovat toisaalta menettelytavoissa, joilla on etsitty hankkeiden sisältöratkaisuja ja osapuolten yhteisiä käsityksiä niistä, ja toisaalta itse suunnitelmien sisällön ja vaikutusten arvioinnissa. Hankkeen lopullinen tavoite on hahmottaa tutkimusten pohjalta eheyttämisen monia näkökulmia ja intressejä yhdentävä, paikallisiin lähtökohtiin joustavasti mukautuva toimintamalli. Tämä toimintamalli yhdistäisi nykyisiä vaatimuksia suunnittelun sisällöstä, vaikutusarvioista ja vuorovaikutuksesta tavoitteenaan ratkaista tai lieventää eri tahojen näkemyseroja ja eturistiriitoja.
VTT Yhdyskuntatekniikka: Suomen alue- ja yhdyskuntarakenteen muutosten vaikutukset kasvihuonepäästöihin II	Tutkimus on aloitettu 05/00 ja projekti on päättynyt syksyllä 2000.	Tutkimus kokonaisuudessaan koskee Suomen Alue- ja yhdyskuntarakenteen muutoksien vaikutuksia kasvihuonekaasujen syntymiseen ns. Kioton pöytäkirjan mukaisella aikajaksolla ja se palvelee Suomen kansallisen ilmasto-ohjelman valmistelua. Työn ensimmäisessä osassa on selvitetty Suomen alue- ja yhdyskuntarakenteen vaikutukset kasvihuonekaasujen syntymiseen nykykehityksen jatkumiseen perustuvan skenaarion osalta. Tutkimuksen toisessa osassa tarkastellaan, miten alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisessä voitaisiin päästä tilanteeseen, jossa kasvihuonepäästöt eivät kasva mm. yhdyskuntien hajaantumisen ja liikenteen kasvun seurauksena.
Jukka Sihvonen: Kaupunki erityisryhmien elinympäristönä	Tutkimus aloitettu 06/99 ja projekti on päättynyt 01/2001. Projektia ei ole raportoitu LYYLI –raporttisarjassa.	Tutkimuksen tiivistelmäluonnos: tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten esteettömyyttä toteutetaan Kuopion kaupungin suunnittelussa liikkumis- ja asuinympäristön kannalta. Työn tausta-ajatuksena on esteettömän kaupunkiympäristön kehittämisen tutkimus. Samalla etsitään suunnittelun toimintamallia, jonka avulla erilaisten asiantuntijuuksien ammattitaitoa ja kokemuksia voisi kunnallisella tasolla yhdistää. Tutkimuksessa tarkastellaan rakennetun ympäristön kehittämistä vammaisryhmien ja viranomaisten välisen mahdollisen yhteistyön valossa. Yhteistyömuotojen etsiminen on työn keskeinen tavoite. Tutkimuksessa kaupunkiympäristö hahmottuu liikunta- ja aistivammaisten ihmisten kokemusten kautta. Havaintoaineistona on Kuopion kaupungin katuympäristön ja palveluliikenteen kehittäminen, jota tarkastellaan vammaisneuvoston kunnallishallinnollisen roolin avulla. Kunnallinen vammaisneuvosto voisi olla tarvittavaa asiantuntijuutta yhteen kokoava elin, jonka kautta esteettömän ympäristön suunnittelu toimisi.
LT-Konsultit Oy, VTT Yhdyskuntatekniikka & A-Tie Oy: Maanalaiset tilat (Yhdyskuntarakenteen toiminnallinen eheyttäminen)	Projekti on alkanut keväällä 1999 ja päättynyt keväällä 2001. Projektista on painettu LYYLI -raportti 29 ”Yleisen tien kattaminen tai tunnelointi – Lainsäädäntö, kaavoitus ja kiinteistönmuodostus”. Projektin loppuraportti ”Maanalaisten tilojen hyödyntäminen keskustoissa ja väyläalueilla” ilmestyi 08/02.	Hankkeessa selvitettiin, voidaanko yhdyskuntarakennetta eheyttää väyläalueilla tiealueen päälle rakentamisella tai tien tunneloinnilla. Keskusta-alueilla selvitettiin, millaisia vaikutuksia maanalaisten tilojen toteuttamisella on keskustaympäristössä. Tutkimuksen kohdealueista väyläalueita olivat Kehä I Espoon Leppävaaran kohdalla (Vallikallion alue), Paasikiven-Kekkosentie Tampereella (Onkiniemen alue) sekä valtatie 1 Turussa (Kupittaan alue) Kaupunkikeskustoista kohdealueina olivat Kuopio, Jyväskylä ja Tampere. Selvitys tehtiin syksyn 1999 ja talven 2001 välisenä aikana. Keskusta-alueilla maanalaisten tilojen käytön lisäämisen tulee liittyä tiiviisti muuhun keskustan kehittämiseen. Maanalaisten tilojen avulla voidaan parantaa keskustan toimivuutta ja vähentää liikenteen aiheuttamia häiriöitä. Erityisen tärkeää on löytää riittävästi lisäarvoa maanalaisen tilan käytölle, kuten talvikaupungin kehittäminen, rakennusten yhdistäminen verkostoksi, kävelykeskustan tukeminen, kaupan toiminnallisuuden ja kilpailukyvyn kehittäminen, huollon tehostaminen, pysäköinnin kehittäminen verkostoiksi ja joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen. Väyläalueilla toteutettava kansi- tai tunnelirakentaminen vähentää selvästi liikenteestä asumiselle aiheutuvia häiriöitä. Myös maan päälle jäävän alueen toimivuus paranee. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen väyläalueiden päälle rakentamisella on sekä paikallisesti (haittojen vähentäminen) että alueellisesti (toimivuuden paraneminen) perusteltua. Samalla saadaan uutta rakennusmaata vähentämättä ympäristössä olevien luonnonalueiden määrää. Maanalaisten tilojen käyttö kaupunkien toimivuuden parantamisessa on osa yhdyskuntarakenteen strategista kehittämistä. Maanalaisten tilojen rakentamisen kustannuksia ei tule kattaa pelkästään syntyvällä rakennusoikeudella, vaan hyötyjä tulee arvioida pitemmän ajan kuluessa ympäristön laatuun liittyvinä hyötyinä. Kaupunkiseutujen pitäisi jatkossa tutkia myös maanalaisia tiloja yhtenä keinona viihtyisän ja toimivan kaupungin tavoitteen saavuttamiseksi. Toisaalta tässä kyllä herää kysymys siitä, että halutaanko, että keskustaan suuntautuva autoilu vähenee vai halutaanko sitä, että keskustaan pääsee edelleen suhteellisen. sujuvasti autolla ja parkkeerauskin onnistuu näppärästi maanalaisissa pysäköintilaitoksissa? Vrt. Forumin mainos ”Elokuviin autolla”. Näin keskustoja saadaan enemmän kävelylle ja joukkoliikenteelle, mutta ruuhkaisten valtaväylien ongelma säilyy.
Pirkanmaan, Hämeen ja Uudenmaan liitot: Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -vyöhyke	Projektin aloituskokous oli 08/98 ja projekti on päättynyt loppuvuodesta 2000. Asemanseutusuunnittelun raportteja saa koordinaatiosta. Projekti on raportoitu LYYLI –raportissa 27 ”Helsinki-Hämeenlinna-Tampere –vyöhyke, Hallittu Hyvä Tulevaisuus”	HHT-projektin tutkimushankkeissa on selvitetty Helsinki–Hämeenlinna–Tampere–vyöhykkeen alue- ja yhdyskuntarakennetta, sen kehittämistarpeita ja –edellytyksiä ja erityisesti rautatieliikenteen merkitystä vyöhykkeen kehittymiselle. Asemanseutujen ja niiden lähiympäristöjen kehittämistä lähestyttiin asemakohtaisten pilottisuunnitelmien avulla. Projektin hankkeissa tavoitteena on ollut tuottaa uutta tutkimus- ja suunnittelutietoa HHT –taajamaketjun yhdyskuntarakenteen tulevaisuuden kehittämisvaihtoehdoista sekä arvioida vyöhykkeen tulevaa roolia Suomen muuttuvassa aluerakenteessa. Selvityksissä on pyritty yleisesti arvioimaan koko vyöhykkeen valtakunnallista roolia, mutta samanaikaisesti on tarkasteltu myös vyöhykkeen yksittäisten kuntien ja taajamien erityisrooleja ja suunnitteluongelmia. Kun tutkimushankkeita kohdistettiin yhtäaikaisesti saman teemakokonaisuuden sisällä sekä koko vyöhykkeelle että paikallistasolle, saatiin monipuolista perustietoa sekä valtakunnallisten että alue- ja kuntatason päätöksenteon pohjaksi. Tutkimusprojekteissa on menetelminä käytetty mm. paikkatietojärjestelmää yhdyskuntarakenteen muutosten havainnollistamiseksi, muuttoliikkeen suuntien esittämisessä ja ekologisten käytävien kuvaamisessa. Kirjallisuustutkimuksella selvitettiin mahdollisia sosiaalisia megatrendejä vyöhykkeellä sekä etätyön kehittymistä. Asemanseuduille etsittiin ratkaisuja mm. vuorovaikutteisen suunnittelun keinoin ja opinnäytetöillä. HHT –vyöhykkeen kasvu on keskittynyt vyöhykkeen päihin eli pääkaupunkiseudulle ja Tampereen seudulle. Selvitysten perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että junayhteyksien parantuessa erityisesti Hämeenlinnan rooli tulee kasvamaan. Tehokkaiden liikenneyhteyksien ansiosta kasvukeskusten paineita saadaan tasattua myös koko vyöhykkeen alueelle. Merkittävässä asemassa kasvun tasaamisessa ovat radanvarren asemapaikkakunnat, joissa tulee huomioida vyöhykkeen kasvu ja sen mukanaan tuomat kehitysmahdollisuudet kunnan ja asemanseutujen kehittämiselle. Asemanseutuja kehittämällä on mahdollista luoda kestävään kehitykseen tähtäävää yhdyskuntarakennetta ja kohentaa asemapaikkakuntien imagoa.
Esisuunnittelijat: Seurantatutkimus kävelykeskustan rakentamisen vaikutuksista Kajaanissa	Projektin ennen vaihe on tehty v. 98 ja jälkeen vaihe v. 2000. Ennen vaihe raportoitu. Seurantatutkimuksen loppuraportti on ilmestynyt 05/02.	Seurantatutkimuksen ennen –vaihe: Kajaanin kävelykeskustan seurantatutkimus on jatkoa Parempi kaupunkikeskusta -projektille, jossa kerättiin perustietoja 7 kaupunkikeskustan toimivuudesta ja asukkaiden asenteista sekä laadittiin kohdekaupunkien keskustojen kehittämisohjelmat. Seurantatutkimuksessa on selvitetty mittausten, haastattelujen ja maastoinventointien avulla kävelykeskustan rakentamisen vaikutuksia Kajaanissa keskustan ja kaupunkikulttuurin kokemiseen, visuaaliseen kaupunkiympäristöön, keskustan asemaan kaupunkirakenteessa, liikenteeseen ja liikennekäyttäytymiseen sekä kaupalliseen toimintaan ja kuluttajakäyttäytymiseen. Kävelykeskustan rakentaminen Kajaanissa on tehnyt keskustasta oleskelupaikan, johon tullaan viihtymään ja viettämään aikaa. Oleskelijoiden määrän merkittävä lisääntyminen näkyi sekä katukyselyssä että oleskelijoiden määrää koskevissa laskennoissa. Kevyen liikenteen osuus keskustaan tehtävillä ostos- ja asiointimatkoilla on lisääntynyt, samoin kevyen liikenteen määrä ydinkeskustassa. Kävelykeskustasta poistunut autoliikenne ei ole siirtynyt sellaisenaan muille kaduille, vaan keskustassa liikkuvan autoliikenteen määrä on vähentynyt, kun osa siitä on jalkautunut. Kajaanin keskipiste on nyt entistä vahvemmin Raatihuoneentorilla. Torin saneeraus on voimakkaasti nostanut sen arvostusta keskustan parhaana paikkana. Ennen saneerausta Raatihuoneentoria ei koettu keskustan ylpeydenaiheeksi. Nyt sitä pidetään tärkeimpänä ylpeydenaiheena joen rannan jälkeen. Kaupungin, yrittäjien ja kiinteistönomistajien yhteinen päätös keskustan voimakkaasta kehittämisestä vuonna 1996 lisäsi selvästi yksityisen tahon luottamusta Kajaanin keskustaan kauppapaikkana. Vv. 1996 – 2000 aikana keskustan yritykset ja kiinteistöt ovat sijoittaneet keskustan kauppapaikkojen kehittämiseen noin 123 mmk. Julkisen vallan panos kävelykeskustan ensimmäisen vaiheen toteuttamiseen oli 7 Mmk.
Oulun kaupunkiseudun kuntien seuturakennetyöryhmä: Alakeskusten kehittäminen I ja II	Työn I vaihe on valmistunut ja raportti nro 17 "Palveluverkkoinventointi ja alakeskusten luokittelu Oulun seudulla" on ilmestynyt 12/99. II vaihe on raportoitu nimellä "Oulun kaupunkiseutu - alakeskusten kehittäminen" (Oulun kaupunki).	Työn tavoitteena oli laatia keskusverkko ja alakeskusjärjestelmä Oulun seudun ja Oulun kaupungin yleiskaavan kolmelle eri rakennevaihtoehdolle. Samalla tarkasteltiin eri palveluiden kysyntätekijöitä ja saavutettavuusvaatimuksia sekä verrattiin saatuja tuloksia muiden kaupunkien tuloksiin. Oulun seudun nykyinen alakeskusten hierarkkinen verkosto ei ole kehittynyt täysin alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti palveluvarustukseltaan, vaan tavoitteista on jääty jälkeen useissa keskuksissa. Ilmiö on valtakunnallinen ja kaupunkiseutujen hierarkkiseksi suunniteltu alakeskusjärjestelmä on muutosten alaisena. Näyttää siltä, että kaupunkiseutujen sisällä toimii yhtäaikaisesti sekä hierarkkiseen mallin vielä osittain perustuva alakeskusjärjestelmä että pääasiassa kaupan suuryksiköiden mukanaan tuoma eri toimintamalliin perustuva palvelutarjonta. Useat kunnalliset palvelut on järjestetty hierarkkisesti tai ne ovat sidoksissa hierarkkisilla periaatteilla toteutettuihin aluejakoihin. Kunnallisissakin palveluissa on piirteitä hierarkian muuntumisesta. Lisäksi tilaaja - tuottaja -malli tuo tulevaisuudessa muutoksia myös palveluihin ja niiden saavutettavuusalueisiin. Oulun seudun palveluverkko on tällä hetkellä kohtuullisen kattava. Palveluverkko ei kuitenkaan ole pysyvä, sillä palvelujen kysyntä ja tarjonta muuttuvat asukkaiden ja palvelutarpeiden muuttuessa. Lisäksi palveluperiaatteet ja tarjottavat palvelut vaihtuvat ajan kuluessa. Tämän kehityksen seurauksena uusia palveluita on tullut alakeskuksiin ja vanhoja on hävinnyt. Palveluiden uudet muodot, kuten esimerkiksi verkkokauppa, kutsupalvelut ja kutsuliikenne muovaavat tulevaisuuden palveluverkkoa. Televiestinnän nopea kehitys luo jatkuvasti uusia palvelusovellutuksia, jotka tulevat vaikuttamaan fyysisen palveluverkon laajuuteen. Palveluiden vaikutus- ja noutoalueet muuttuvat paitsi liikkumistapojen muutosten myös valintamahdollisuuksien kasvun myötä. Myös kaupan uudet suuryksiköt ovat muovautuneet yhä enemmän vapaa-ajankeskusmaiseen suuntaan, kun toisaalta pienten kauppojen asema ja kauppaverkoston kattavuus on heikentynyt. Haasteena on myös väestön vanheneminen ja sen tuomat paineet varsinkin terveyspalveluissa. Myös asuinalueiden uhkaava eriytymiskehitys asettaa paineita palveluverkon kehittämiselle ja ylläpitämiselle. Kuntien taloudellinen liikkumavara on kuitenkin supistunut ja uhkaa edelleen supistua. Tämä kehitys pakottaa kuntia tarkistamaan palveluverkon kattavuutta ja etsimään yhä lisää tehostamiskohteita sekä yksityistettäviä palveluita.
VTT: VT3 tutkimuksen täydentäminen	Työ valmistui joulukuun 1998 aikana.	Valtatie 3:n alue- ja yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten täydennysselvitys. Työ liittyy HHT-projektin selvitystyön valmisteluihin. Tulokset on raportoitu suomenkielisenä tutkimusselostuksena HHT-projektin yhteydessä.
Maa ja Vesi, Suunnittelukolmio, Regionet, Imatra ja Lappeenranta: Rajaliikenteen vaikutus Imatran - Lappeenrannan seudun liikenteen, maankäytön ja palvelurakenteen kehitykseen sekä haitallisten vaikutusten minimointi	Tutkimus alkoi kesällä 1999 ja se valmistui 04/00. LYYLI -raportti 22 "Rajaliikenteen vaikutus…" ilmestyi 06/00.	Työssä on tarkasteltu itäliikenteen luomaa vaikutusketjua erityisesti liikenneverkon, palvelurakenteen ja maankäytön osalta. Eri skenaariovaihtoehdoilla on tutkittu vaikutuksia myös asiointikäyttäytymiseen ja keskustojen elinvoimaisuuteen. Tavoitteena on ollut strategian luominen, jonka perusteella kunnat voivat kehittää itäliikenteeseen tukeutuvaa maankäyttöään ja liikenneverkkoaan ympäristövaikutuksiltaan edulliseksi ja toimivaksi. Samalla ne voivat sovittaa maankäyttöstrategioitaan paremmin yhteen sopiviksi ja välttää turhia päällekkäisyyksiä. Työn tarkoituksena on ollut arvioida uusien infrastruktuurihankkeiden vaikutusta alueen kehitykseen, liikenteen suuntautumiseen, maankäytön ja kaupallisten palvelujen sijoittumiseen ja eriytymiseen sekä sosiaalisiin vaikutuksiin. Päähuomio tutkimuksessa on ollut kaupallisten palvelujen kehittämisessä, sen sijaan sosiaalisten ja ympäristövaikutusten tarkastelu on jäänyt vähäisemmälle huomiolle.
YTV: Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän ja maankäytön vuorovaikutus	Projekti päättyi v. 99 alussa. LYYLI -raportti 6 "Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän ja maankäytön vuorovaikutus" ilmestyi 03/99.	Työn tavoitteena oli selvittää liikennejärjestelmään ja maankäyttöön kohdistuvien muutosten ja toimenpiteiden vaikutuksia. Analyysit perustuvat Helsingin työssäkäyntialueen liikenteen, maankäytön ja talouden vuorovaikutusta simuloivaan Meplan -tietokonemalliin. Vaikutuksia on tarkasteltu pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 1998) mukaisessa vuoden 2020 ennustetilanteessa. Kaikkien analysoitujen toimenpiteiden tai toimenpideyhdistelmien vaikutukset ovat pieniä verrattuna toimintaympäristössä tapahtuvaan muutokseen nykytilanteesta vuoteen 2020. Investointien painottamisvaihtoehtojen vaikutukset ovat suhteellisen vähäisiä, ellei niiden yhteydessä muuteta maankäytön aluevarauksia tai tehokkuuksia. Esimerkiksi yksittäisen ratahankkeen liikenteelliset vaikutukset ilman maankäytön tiivistämistä ovat verraten vähäisiä. Jos hankkeen yhteydessä sen sijaan aktiivisesti tehostetaan asemien vaikutusalueiden maankäyttöä, muuttuvat vaikutukset huomattavasti voimakkaammiksi. Liikenteen kysynnän hallinta hinnoittelun avulla on tehokas tapa vaikutta liikenteeseen ja maankäyttöön. Kustannusten nostaminen tiivistää maankäyttöä, lyhentää matkoja ja vähentää liikennettä. Vyöhykekohtainen ruuhkamaksu pureutuu täsmällisemmin aiheutettuun haittaan kuin polttoaineen hinnan nostaminen. Ennakoitua nopeampi BKT:n kasvu lisää selvästi liikennettä ja hajauttaa yhdyskuntarakennetta. Asukasmäärän kasvu lisää liikennettä melko tasaisesti väestömuutoksen suhteessa. Liikennejärjestelmäluonnoksen mukainen verkko toimii tyydyttävästi ja on tarpeellinen, vaikka toimintaympäristö kehittyisikin hieman ennakoidusta poikkeavasti.
Suunnittelukolmio Oy, SYKE, Oulu ja Pohjois-Pohjanmaan liitto: Oulun kaupunkiseudun alueellisen työpaikkaomavaraisuuden lisääminen	Projekti päättyi keväällä 99. LYYLI -raportti 16 "Oulun kaupunkiseudun alueellisen työpaikkaomavaraisuuden lisääminen" ilmestyi 12/99.	Työssä tutkitaan Oulun seudun todellista alueellista työpaikkaomavaraisuutta työmatkaliikenteen pituuksien, suoritteiden ja suuntautumisen kautta. Lisäksi tarkastellaan työ- ja asuinpaikkojen keskinäistä sijoittumista aluerakenteessa. Työn keskeinen tavoite oli määritellä toimenpiteitä, joilla voidaan lyhentää keskimääräistä työmatkan pituutta ja vaikuttaa siten työmatkasuoritteen kehitykseen sekä lisätä lyhyiden työmatkojen osuutta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty paikkatietoanalyysejä. Tutkimuksessa päästään tiettyihin yleisluontoisiin suosituksiin miten lyhentää keskimääräistä työmatkan pituutta. Konkreettisuutta olisi ehkä voinut lisätä hahmottamalla eteenpäin täydentämis- ja työpaikkarakentamiselle soveltuvia alueita, joiden avulla voidaan vähentää työmatkasuoritteiden pituutta.
SYKE: Vertaileva tutkimus todellisen työpaikkaomavaraisuuden ja työmatkasuoritteen muutoksesta asutusrakenteen eri osissa Suomessa 1980-95	Projekti on päättynyt. LYYLI -raportti 10 "Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus" ilmestyi 09/00.	Tutkimuksessa tarkastellaan työpaikkaomavaraisuuden alueellista jakautumista eri aluetasoilla vuonna 1995 sekä tilanteen kehittymistä vuosina 1985-95. Työ perustuu Tilastokeskuksen paikkatietopohjaisiin työmatkatietoihin, jotka on liitetty osaksi ympäristöhallinnon yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmää (YKR): Työpaikkaomavaraisuutta analysoitiin kolmella eri menetelmällä: 1) Perinteisellä työpaikkaomavaraisuudella, 2) todellisella työpaikkaomavaraisuudella, ja 3) lyhyiden työmatkojen osuudella. Tuloksia: Vv. 85-95 työ- ja asuinpaikan välinen yhdensuuntainen linnuntie-etäisyys kasvoi keskimäärin 6 km:stä 8 km:iin. Pidentyminen painottui suurten työssäkäyntialueiden reunoille, kaupunkiseutujen kehyskuntiin sekä suuria kaupunkiseutuja yhdistävien liikenneväylien varteen. Pituus kasvoi huomattavasti myös syrjäisillä haja-asutusalueilla. Yleisenä suuntauksena oli työpaikkaomavaraisuuden pienentyminen. Korkean todellisen työpaikkaomavaraisuuden (yli 80 %) omaavien kuntien osuus on ajanjaksolla pudonnut puolesta kolmasosaan. Muutosten taustalla on useista eri tekijöitä: mm. muutokset elinkeinorakenteessa sekä asunto- ja työmarkkinoissa. Työpaikkojen erikoistuminen on laajentanut työmarkkina-aluetta. Yksi tekijä on maaseudun rakennemuutos (asuinpaikkaa ei helposti muuteta), asuntojen hintojen nousu keskustoissa, autoistumisen lisääntyminen, yhteyksien paraneminen. Myös monet poliittiset päätökset kuten työmatkakustannusten verohelpotukset, elinkeinotuet sekä seutulippujärjestelmä edesauttavat työmatkojen pidentymistä.
VTT Yhdyskuntatekniikka: Näkemyksiä ja arvioita täydennysrakentamisen merkityksestä	Projekti on päättynyt. LYYLI -raportti 4 "Näkemyksiä ja kokemuksia eheyttävästä rakentamisesta" ilmestyi 08/99.	Tutkimuksen päätavoitteena on ollut verrata keskenään useiden suomalaisten kaupunkien omia kokemuksia ja näkemyksiä niissä jo toteutuneiden tai vielä toteutumattomien täydennysrakennushankkeiden suhteen. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin näiden liikenteellisten ympäristövaikutusten karkea arviointi. Tutkimusmenetelmänä oli mm. kuntien kaavoittajien haastattelut. Kohdekunnat jäsennettiin niiden ominaispiirteiden mukaan ja analysoitiin täydennysrakentamisen kohteita ja taustalla vaikuttavia motiiveja. Tutkimus ollut varsin laaja-alainen ja siinä on otettu huomioon myös liikenteen energiankulutus ja päästöt sekä niiden vähentämismahdollisuudet täydentämisrakentamisella. Johtopäätöksissä on päästy tiettyihin suosituksiin ja ratkaisumalleihin, joilla voidaan edistää täydentämisrakentamista. Näitä malleja voidaan edelleen soveltaa ja kehittää valtakunnallisella tasolla.
Kouvolan Seudun Kuntayhtymä, LT-Konsultit Oy & YY-Optima Oy: Yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen vaikuttavat tekijät - esimerkkialueena Kouvolan seutu	Projekti on päättynyt. LYYLI -raportti 15 ”Eheyttävän rakentamisen esteet - esimerkkialueena Kouvolan seutu” ilmestyi 09/99.	Työssä on selvitetty eheyttävän rakentamisen taustalla vaikuttavia tekijöitä, joiden pohjalta on pyritty tunnistamaan keskeisiä eheyttävän rakentamisen esteitä, etsimään yleisellä tasolla keinoja esteiden poistamiseksi ja antamaan virikkeitä asian syvällisemmälle tutkimiselle. Työ perustuu kirjallisuusselvitykseen sekä eräiden Kouvolan seudun esimerkkialueiden tarkasteluun. Tutkimuksessa esitellään eheyttävän rakentamisen yhteenvetona "työkalupakki", missä käsitellään maankäytön suunnittelua, tontti- ja asuntopolitiikkaa, maankäytön suunnittelun organisointia, yhteistyötä kunnan hallinnon sisällä sekä asukkaiden ja sidosryhmien kanssa sekä täydennysrakentamiseen liittyvää tietoa ja tietoisuutta. Tutkimusta voidaan hyödyntää asukasluvultaan vähentyvien tai stabiilien Kouvolan suuruisten kaupunkien tarkastelussa. Lisäksi Kouvolan seudun kuntayhtymän toiminta esitetään Suomessa uutena organisaatiomallina.
VTT Yhdyskuntatekniikka: Rakenteellisen hajautumisen ja pirstoutumisen mallintaminen	Projekti on päättynyt. LYYLI -raportti 9 "Yhdyskuntarakenteen hajautumisen ja pirstoutumisen mallintaminen" ilmestyi 07/99.	Työn tavoitteena oli kehittää menetelmiä kaupunkirakenteellisen hajoamisen objektiivista mittausta varten, sekä luoda ohjeelliset mittaustavat yhdyskuntarakenteen hajautumisprosessin ja hajautumistilan kuvaamiseen. Työn pääpaino on ollut erilaisten aluerajausten kehittämisessä. Uusien rajausmenetelmien avulla toivotaan saatavan luotettavampia yhdyskuntarakenteen seuranta- ja vertailumenetelmiä. Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että rajauksen merkitys mittareiden käytössä on keskeinen ja se vaikuttaa lähes kaikkien mittarien tuloksiin. Työn yhteydessä kehitettiin rakennetun alueen rajausmenetelmä kolmiointimenetelmällä. Rakennetun alueen luokittelu taajamaksi voidaan tehdä esim. kerrosalan, työpaikkojen tai asukasmäärän mukaan. Tarkemmalla rajausmenetelmällä voidaan mm. arvioida paremmin, onko uudisrakentaminen ollut olemassa olevan rakenteen täydentämistä vai taajama-alueen laajentumista. Mielenkiintoinen jatkotutkimus olisi arvioida muutaman kaupungin uudisrakentamisen vaikutuksia tällä mittaustavalla.
LT-Konsultit Oy, A-Tie Oy, VTT Yhdyskuntatekniikka: Maanalaiset liikenneväylät, pysäköintitilat ja muut rakenteet: Ympäristövaikutukset ja niiden arviointi	Projekti on päättynyt. LYYLI -raportti 7 ”Maanalaiset pysäköintitilat kaupunkien keskustoissa: vaikutusten arviointi” ilmestyi 03/99.	Tutkimuksen tavoitteina oli systemaattisesti kartoittaa ja analysoida yhteistyökaupungeissa toteutetut maanalaiset liikenneväylät ja pysäköintitilat; miten eri tavalla toteutetut maanalaiset tilat vaikuttavat kaupunkirakenteeseen ja maanpäälliseen ympäristöön. Maanalaista liikenneväylistä tarkasteltiin vain Karkuvuoren moottoritietunneli esimerkkikohteiden vähäisyyden vuoksi. Suunnitteluasiakirjoihin perehdyttiin työn alussa ja tutustuttiin kohteisiin paikan päällä. Työn aikana lähtöaineiston pohjalta laadittiin maanalaisten tilojen analyysikehikko, jota testattiin kohdealueilla. Maanalaisten pysäköintitilojen ja niihin liittyvien kevyen ja joukkoliikenteen yhteyksien vaikutuksien kaupunkirakenteeseen ja ympäristöön todettiin olevan positiivisia, ellei suunnittelu esim. ajoneuvoliikenteen ohjailussa katuverkossa ole epäonnistunut.
LINJA II LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN
YTV: Pysäköintipolitiikan vaikutukset COST342	Tutkimus aloitettiin 12/99 ja se valmistui talvella 2002..	COST 342:n tarkoituksena on tutkia pysäköintitoimenpiteiden vaikutuksia liikkumiseen ja talouteen. YTV:n ja TKK:n tutkimuksessa tarkastellaan pääkaupunkiseudun nykyistä pysäköintipolitiikkaa ja pysäköintipoliittisten toimien vaikutuksia liikennepoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen ja erityisesti kulkutapajakaumaan kahdella esimerkkialueella Helsingin keskustassa ja Tapiolassa. Työ jakautuu kolmeen osaan: - Pysäköinnin nykytilanteen kartoitus esimerkkialueilla jo tehtyjen selvitysten perusteella - Vaikutusten arviointi olemassa olevia tietoaineistoja ja laadittuja tai laadittavia malleja käyttäen - Pienimuotoinen SP-tutkimus, jonka tavoitteena on tutkia tärkeimpien pysäköintimuuttujien vaikutusta erityisesti kulkutavan valintaan. Selvityksen tavoitteena on kartoittaa lähinnä olemassa olevan aineiston pohjalta käytössä olevia ja suunniteltuja pysäköintitoimenpiteitä sekä niiden vaikutuksia. Toinen tärkeä osa on selvittää pysäköinnin vaikutuksia liikkumiseen ja sen huomioonottamista liikenne-ennusteissa ja liikennejärjestelmätason vaikutusten arvioinnissa.
Esisuunnittelijat Oy, VTT Yhdyskuntatekniikka: Väylähierarkian, kaupunkivyöhykkeiden selkeyden, liikenneverkon jäsentelyn ja liikenteen rauhoittamisen vaikutukset liikkumiseen ja ympäristöön - Kaarelan Lyyli + Jatkotutkimus: Esisuunnittelijat Oy: Käsikirja liikenteen rauhoittamisesta	Esitutkimusvaihe on päättynyt. LYYLI -raportti 3 "Kaarelan Lyyli; liikenteen rauhoittamien asuntoalueilla" ilmestyi 01/99. Jatkotutkimus "Käsikirja liikenteen rauhoittamisesta" käynnistyi syksyllä 99. Käsikirja eli raportti 28 sekä tyyppipiirrokset ilmestyneet 06/01.	Konkreettinen asuntoalueen suunnitteluhanke, jossa tavoitteena oli selvittää Kaarelan alueen liikenteen rauhoittamiskeinoja ja niiden vaikutuksia liikkumiseen, turvallisuuteen ja ympäristöön sekä kehittää menetelmiä vaikutusten arvioimiseksi ja seuraamiseksi. Tavoitteena on ollut myös löytää osallistuvaan suunnitteluun toimivia muotoja. Työ on sisältänyt tutkimusalueen inventointi- ja analysointivaiheen, asukas- ja muiden sidosryhmien yhteistyömuotojen luomisen ja koululaiskyselyn tekemisen sekä liikenteen rauhoittamisen parantamistoimenpiteiden suunnittelun ja ensimmäisten toteutettujen toimenpiteiden seurannan. Suunnittelun tuloksena on esitetty parantamisehdotuksia liikenteen rauhoittamiseksi. Esitutkimuksen jatkotoimenpiteitä ovat Kaarelaan tehtyjen suunnitelmien toteuttaminen vuosien 1998-99 aikana ja toteutettavien kohteiden jälkiseuranta. Jatkotutkimuksen tavoitteena oli tuottaa liikenteen rauhoittamisesta raportti, joka antaa suunnittelijoille opastusta suunnitteluprosessista eri tyyppisissä kohteissa, rauhoittamiskeinojen valinnassa ja rauhoittamistoimenpiteiden mitoituksessa. Oppaan laatimisessa käytettiin hyväksi aikaisemmissa projekteissa ja eri kaupungeissa kerättyjä tietoja ja kokemuksia. Uutena aluetyyppinä otettiin mukaan keskustan asuntoalue eli Tammela Tampereella, jossa selvitettiin sekä suunnitteluprosessia että rauhoittamistoimenpiteiden valintaa, työssä noudatettiin myös asukasyhteistyön periaatteita. Suunnitteluprosessi: Liikenteen rauhoittamisen tavoitteena on asuin- tai asiointiympäristön turvallisuuden ja viihtyisyyden parantaminen, liikkumisen tasa-arvo ja esteettömyys sekä ihmisläheisen kaupunkikulttuurin edistäminen. Siksi liikenteen rauhoittamisessa on erityisen suuri merkitys osallistuvalla suunnittelulla. Oppaassa kuvataan suunnitteluprosessia kohteen analyysista suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Kohdetyyppeinä ovat asuntoalue, keskustan asuntoalue, liikekeskusta sekä pää- tai kokoojakatu. Rauhoittamiskeinojen valinta: Liikenteen rauhoittamiseen käytettävät keinot kuvataan kohdetyypeittäin edellä mainittua jakoa käyttäen. Rauhoittamistoimenpiteiden yksityiskohtainen suunnittelu: Yksityiskohtaiset ohjeet rauhoittamistoimenpiteiden mitoituksesta ja pintamateriaalisuositukset on annettu tyyppipiirustuksina, jotka on alunperin laadittu Espoon kaupungin käyttöön. Hidasteiden kustannusvaikutukset on myös arvioitu. Raportin loppuun on liitetty tyypeistä pohjapiirustukset. Tyyppikuvien sisältö on esitetty kokonaisuudessaan erillisessä A3-kokoisessa liiteosassa ja suunnittelijoiden käyttöön tarkoitetulla CD-levyllä.
Varsinais-Suomen liitto, Suunnittelukolmio Oy & Suunnittelukeskus Oy: Turun kaupunkiseudun joukkoliikennepainotteinen keskusvyöhyke	Projekti on päättynyt. LYYLI –raportti 24 ”Turun joukkoliikennepainotteinen keskusvyöhyke” ilmestyi 10/01.	Turun kaupunkiseudun kunnat ovat kasvamassa kiinni toisiinsa lähes yhtenäiseksi taajamanauhaksi ja seudullisen joukkoliikenteen runkolinjasto kulkee suurelta osin pitkin keskusakselia tai sen tuntumassa. Siksi vyöhykkeen kehityksellä on keskeinen asema, kun kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää pyritään ohjaamaan kestävämpään suuntaan. Työn tavoitteena on ollut · Hahmottaa nykyisten ja potentiaalisten joukkoliikennepalvelujen taso ja niiden piirissä olevat asukkaat, työpaikat ja palvelut keskusakselin tuntumassa · Määrittää tarkemmin joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä kehitettävä kaupunkialue · Selvittää keskusvyöhykkeen kaupunkirakenteen täydentämismahdollisuudet ja arvioida niiden toteuttamismahdollisuuksia ja -aikataulua sekä rakentamispotentiaalia suhteessa koko kaupunkiseudun ennustettuun kasvuun · Hahmottaa vaihtoehtoja ja maankäytön muutosten luomia mahdollisuuksia keskusvyöhykkeen joukkoliikennepalvelujen kehittämiseksi · Ehdottaa maankäytön ja liikennejärjestelyjen kehittämistoimenpiteitä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä · Arvioida toimenpiteiden toteuttamisen vaikutuksia yhdyskuntarakenteen kehitykseen ja joukkoliikenteen palvelutasoon, kysyntään ja kulkumuoto-osuuteen · Laatia keskusvyöhykkeen maankäytön ja keskusakselin liikenneratkaisujen jatkosuunnittelua ja toteuttamista ohjaava tulevaisuusvisio. Tutkimuksessa on keskeistä eri osapuolten - kuntien, ympäristöviranomaisten ja Tielaitoksen - yhteisesti hyväksymän maankäytön kehittämispolun hahmottaminen sekä siihen soveltuvien joukkoliikenneratkaisujen ja niitä tukevien kevyen liikenteen liityntäjärjestelyjen käytännön toimivuuden varmistaminen jatkosuunnittelua riittävän yksityiskohtaisesti ohjaavalla suunnitelmalla. Kokonaisuudessaan projekti on tuottanut kattavan selvityksen Turun kaupunkiseudun nykyisestä joukkoliikennepainotteisesta keskusvyöhykkeestä sisältäen myös vision vuodelle 2020 sekä selkeät suositukset ja ehdotukset vyöhykkeen kehittämiseksi. Kyseessä on hyvä malliesimerkki seutukunnittaisesta maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelusta ja kehittämisestä.
Tampereen Viatek Oy: Tampereen keskustan vapaa vyöhyke	Projekti aloitettiin syksyllä 99. Tampereen kaupungin kokeilu alkoi 14.08.99. Projekti päätettiin lopettaa 03/00. Projektin tulokset on raportoitu LYYLI raportissa 26.	Projektin tavoitteena oli toteuttaa keskusta-alueelle vapaa joukkoliikennevyöhyke. Kyseessä oli eräänlainen "public-private-partnership" -projekti, sillä projektissa oli tarkoitus tehostaan julkisten ja yksityisten resurssien käyttöä ympäristön tilan parantamiseksi sekä sosiaalisen tasa-arvon edistämiseksi. Projektin tarkoituksena oli myös edesauttaa joukkoliikenteessä ja muissa palveluissa käyttöön otettujen maksukorttien yhteiskäyttöä, kaupunkikortin kehittymistä Kokeilu päätettiin lopettaa 03/00 matkustajamäärien vähäisyyden vuoksi. Määrien alhaisuus johtui osittain siitä, että Tampereen keskustan alue on melko suppea ja helposti kävellenkin hallittavissa. Lauantaikokeilu ei myöskään tavoittanut esim. oppilaitosten ja virastojen henkilökuntaa tai opiskelijoita toisin kuin ehkä olisi käynyt arkisin liikennöivän linjan. Lisäksi liikennelaitoksen busseilla kulkee moni kausilipun omistava. Alkuperäistä ideaa maksuttomasta vyöhykkeestä ei voitu toteuttaa tarkastusmaksuoikeuden puuttuessa. Tarkastusmaksuoikeus onkin maksuttoman keskustajoukkoliikennevyöhykkeen toteuttamisen ehdoton reunaedellytys. Joukkoliikenteen kehittämiselle voidaan ajatella haettavan voimaa myös public-private -yhteistyöstä. Yleisinä perusteluina maksuttoman keskustajoukkoliikenteen kehittämiselle voidaan mainita sen yhteiskunnallinen merkitys mm. liikkumisen tasa-arvoistajana sekä lisäkäyttäjien houkutteleminen joukkoliikenteen pariin.
Suunnittelukolmio Oy: Joukkoliikenteen kehittäminen työmatkaliikenteessä paikkatietojärjestelmää hyväksikäyttämällä	Projekti aloitettiin kesällä 99 ja se valmistui keväällä 00. LYYLI -raportti 18 "Paikkatietojärjestelmän hyödyntäminen joukkoliikenteen suunnittelussa" ilmestyi 06/00.	Projektin tavoitteena on ollut joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen työmatkaliikenteessä uusia suunnittelumenetelmiä käyttäen sekä osoittaa paikkatietojärjestelmän avaamat mahdollisuudet joukkoliikenteen suunnittelussa, kun tiedetään potentiaalisten kuljetettavien ajallinen ja paikallinen sijoittuminen sekä kuljetustarve. Lähtötiedot, eli OYS:n ja 20 Oulun Teknologiakylän työntekijöiden asuinpaikka- ja työaikatiedot, analysoitiin MapInfo-ohjelmalla. Analysoinnin pohjalta tehtiin kehittämistoimenpide-ehdotuksia, jotka tähtäävät joukkoliikenteen osuuden kasvattamiseen kohdeyritysten työntekijöiden työmatkoilla. Nämä sisältävät mm. linjastoon, reitistöön ja aikatauluihin liittyviä toimenpide-ehdotuksia. Tutkimuksessa käsiteltiin myös paikkatietojärjestelmän käyttöä joukkoliikenteen suunnittelussa Työn tuloksina esitetään toimenpiteitä joukkoliikenteen kehittämiseksi. Paikkatietojärjestelmän käyttö joukkoliikenteen suunnittelussa soveltunee myös erikokoisille paikkakunnille. Paikkatietotarkastelut tuovat joukkoliikenteen suunnitteluun uuden ulottuvuuden, koska reittien, aikataulujen tai pysäkkivarustelun suunnittelussa voidaan havaita tarkasti muutosten vaikutuspiiriin kuuluvat tai ulkopuolelle jäävät väestöryhmät. Paikkatietotarkastelujen avulla voidaan perustellummin esittää joukkoliikenteellisiä toimenpiteitä ja niiden vaikutukset ovat helpommin ennakoitavissa.
TKK: Fuzzy control for public transport priorities and areal traffic signal control	Projekti toteutettiin vv. 98-99. (Ei raportoitu LYYLI –sarjassa)	Tutkimuksen tavoitteena on alueellisen valo-ohjauksen kehittäminen; kehittää ja kokeilla sumean säädön periaatteita sekä selvittää joukkoliikenteen etuuksia ja muiden telematiikkatoimintojen vaikutuksia sekä toimintatapoja liikennevaloissa ja kehittää HUTSIM -liikennevalosimulaattori. .
Mervi Romppanen: Kehäteiden sopeuttaminen kaupunkirakenteeseen	Tutkimus aloitettiin 97. LYYLI -rahoitus tutkimukselle päättyi 12/99.	Tutkimus tuo taustatietoa kaupunkiliikenteen vaikutuksista kaupunkirakenteeseen. Sen lisäksi työssä muodostetaan diskurssi eri tekijöistä, joilla on vaikutusta kaupunkirakenteen muotoutumiseen kehämäisten liikenneväylien lisäksi. Työ tarkentuu kahteen kohteeseen: 1. Maankäytön muutokset (erityisesti attraktioalueet), joiden tarkastelussa on apuna case study kaupunkien karttatulkinnat ja asiantuntijahaastattelut. Lisäksi space syntax -mallinnusohjelman avulla tuodaan esille pääkaupunkiseudun attraktioalueet. 2. Toinen kohteista keskittyy kehämäisten liikenneväylien vaikutuksien tarkasteluun kaupungin imagon ja asukkaiden viihtyvyyden kannalta.
Liikenneliitto: Liikettä työmatkaan! - Tutkimus- ja kehittämishanke pyöräilyn ja kävelyn lisäämiseksi työmatka- työasiamatkaliikenteessä	Projekti on päättynyt. Raportti nro 12 "Liikettä työmatkaan!" ilmestyi 06/99.	Tutkimuksessa selvitettiin työmatkaliikunnan määrällisiä lisäämismahdollisuuksia ja työmatkaliikunnan lisäämisen avulla saavutettavissa olevien ympäristö ja terveyshyötyjen laajuutta, lupaavimpia yksittäisen työnantajan ulottuvilla olevia edistämiskeinoja sekä työnantajien motivaatiota ja mahdollisuuksia edistämistyön järjestämiseen työpaikoilla. Hankkeeseen osallistui 12 suurta tai keskisuurta työpaikkaa pääasiassa Etelä-Suomesta ja se koostui tutkimuksen lisäksi työpaikoilla tehdystä työmatkaliikunnan markkinointikampanjasta, työmatkaliikuntakyselystä ja haastatteluista. Tutkimustuloksia: Työmatkojen nykyinen pituus näyttäisi antavan mahdollisuuden työmatkaliikunnan tuntuvaan lisäämiseen tutkituilla työpaikoilla. Tutkimuksella saatu tietoa työmatkaliikuntaa haittaavista ja estävistä tekijöistä, joita poistamalla voidaan työmatkaliikuntaa lisätä ja vähentää auton käyttöä.
Suunnittelukolmio Oy: Oulun yliopistollisen sairaalan kimppakyytijärjestelyt	Projekti on päättynyt. LYYLI -raportti 14 "Oulun yliopistollisen sairaalan kimppakyytijärjestelyt" ilmestyi 10/99.	Tiettävästi ensimmäinen julkisen tahon järjestämä kimppakyytikokeilu, jonka tulokset ovat sinänsä positiiviset: yleisesti ottaen kimppakyytiin suhtaudutaan myönteisesti ja siitä ollaan kiinnostuneita. Tutkimus on myös lisännyt tietoa kimppakyydistä. Vaikka tutkimuksessa ei esitetä montaa keinoa kimppakyytien lisäämiseksi, on siinä esitetty monia suosituksia jatkotoimenpiteiksi, esim. kulkumuodon laillistamista. Tutkimuksessa ehdotetaan myös varteenotettavia lisäselvitysaiheita ja edistämiskeinoja. Aiheeseen liittyy myös jatkotutkimus joukkoliikenteen kehittämisestä paikkatietojärjestelmää hyväksikäyttämällä (ID 23/99).
Jyväskylän yliopisto/ Chydenius Instituutti: Kimppakyyti energian käyttöä tehostavana sosiaalisena innovaationa	Projekti on päättynyt. LYYLI -raportti 5 "Työssäkäyntiliikkuminen ja kimppakyyti pikkukaupungissa" ilmestyi 02/99.	Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ihmisten kulkutapoja työmatkoilla pikkukaupunkiympäristössä. Tutkimus on luonteeltaan tapaustutkimus, joka on tehty Kokkolan yhden suuren työnantajan, Outokumpu Zinc Oy:n henkilökunnasta ja sen liikkumistottumuksista työmatkoilla. Yksi tavoitteista oli arvioida ihmisten asenteiden ja mielipiteiden näkökulmasta, onko kimppakyyti käyttökelpoinen vaihtoehto pikkukaupungin asukkaiden työmatkaliikkumisessa. Tutkimuksen tulokset ovat samantapaiset kuin Oulun vastaavassa tutkimuksessa. Mm. tiedotusta tarvitaan nykyistä enemmän ja lainsäädäntö olisi saatava kuntoon. Toimivan organisaation luominen on myös tärkeää. Osittain tutkimus ei vastannut alkuperäistä laajuutta eli lopullisessa tutkimuksessa ei arvioitu kimppakyydin vaikutusta energian käytön tehostamiseen.
ELC Finland Oy: Kaupunki - ja seutulogistiikka, kaupunkilogistiikan esiselvitys	Esiselvitys- ja pilotointivaihe päättyi helmikuussa 98. (ei julkaistu LYYLI -sarjassa).	Tutkimuksen tavoitteena oli sellaisen keskustelun edistäminen, jossa pienivolyymisen jakelun osapuolet kehittävät fyysisen jakelun toimintatapoja. Esiselvitys osoittaa mallinnussovellusten avulla logistisen suunnittelun suuren merkityksen kuljetuskustannusten alenemiseen ja myönteisiin ympäristövaikutuksiin. Esiselvitys täyttää asetetut tavoitteet ja voi osaltaan houkutella myös muissa kaupungeissa kaupunkilogistiikan suunnitteluun. Raportin loppuyhteenvedossa esitetään ehdotukset jatkotoimenpiteiksi. Jatkon toteuttamistoimenpiteitä valmistellaan erillisillä yksityiskohtaisilla neuvotteluilla.
LINJA III YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA ENNAKOINTI
VTT Yhdyskuntatekniikka, OY/ taloustieteen laitos, (Energia-Ekono 1.vaihe): Liikennejärjestelmää muokkaavien toimenpiteiden välillisten vaikutusten selvittäminen (VÄLIKÄSI)	Työn ensimmäinen tutkimusvaihe on raportointi LYYLI raportissa 2 ”Liikennejärjestelmää muokkaavien toimenpiteiden välillisten vaikutusten selvittäminen – Väliraportti, ensimmäinen tutkimusvaihe” 06/98. Projekti on päättynyt. Tulokset on raportoitu VTT tutkimusraporttisarjassa 578 & 579/2000.	Tutkimuksen kohteena oli selvittää liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden ympäristövaikutusten seurauksena syntyviä vaikutuksia, jotka kohdistuvat ihmiseen, luontoon ja yhdyskuntaan ja vaikuttavat yhteiskunnan sosiaaliseen tai taloudelliseen hyvinvointiin. Työn tulosten on tarkoitus toimia apuvälineenä Suomen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnittelussa siten, että liikennejärjestelmän muokkaamisen moniulotteiset hyvinvointivaikutukset voidaan ottaa laaja-alaisesti huomioon. Tuloksena on muodostettu monitieteinen synteesi suunnittelun eri sektoreiden käsityksistä ja toimintatavoista, joten työn tulokset edesauttavat näiden eri lähtökohdista suunnitteluun osallistuvien tahojen yhteistyötä. Tutkimuksen tulokset antavat osaltaan suomalaiselle liikennejärjestelmäsuunnittelulle valmiuksia edetä liikennemuodottaisista, ongelmiin ja vaihtoehtojen arvottamiseen perustuvista liikenne- ja sivuvaikutusten arvioinnin käsityksistä kohti yhteiskunnallista ja systeemin arvioinnin mallia. Näissä lähestymistavoissa korostuu liikennejärjestelmän vaikutus kansalaisten hyvään elämään ja suunnittelun eri toimijoiden, sidos- ja kohderyhmien yhteistyö tämän toteuttamisessa. Raportissa on esitetty: 1)kokonaisvaltainen, moniarvoinen vaikutuskäsitys, "Liikennejärjestelmän suunnittelu, ympäristö ja vaikutusten kohdistuminen" -malli sekä 2) ehdotus siitä, millaisten askeltaen avulla ympäristövaikutusten vaikutusketjut voitaisiin ottaa nykyistä paremmin huomioon kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmissa. Tutkimuksen tausta-aineisto puolestaan valottaa tämän moniulotteisen ja monitieteisen kokonaisuuden muodostumisen työvaiheita ja eri näkemysten korostuksia. Työssä luotu malli heijastaa kestävän kehityksen osa-alueita sekä sisältää liikennejärjestelmän muokkaamisen kannalta mahdollisesti merkittävien vaikutusten listan. Mallissa ympäristövaikutukset kuvataan eräänlaisena "vaikutusvarantona", millä halutaan osaltaan painottaa ajatusta ympäristövaikutusten vaikutusketjuista ottamatta kantaa vaikutusten välillisyyteen. Sekä vaikutusmallia ja -listaa että toimintatapaehdotusta voidaan soveltaa tapauskohtaisesti.
Suunnittelukeskus Oy, Suomen Akustiikkakeskus & Oulun ks. seututiimi: Liikennemelu ja yhdyskuntasuunnittelu - Oulun Lentokentäntie	Tutkimus alkoi08/99 ja päättyi 05/00. LYYLi -raportti 23 "Liikennemelu ja yhdyskuntasuunnittelu - Oulun Lentokentäntie" ilmestyi 08/00.	Hankkeen päätavoitteena on ollut laadultaan korkealuokkaisen ja paikallisen yhdyskuntarakenteen huomioon ottavan tienvarsirakentamisen kehittäminen Lentokentäntien yhteyteen, jolloin tieympäristö on ymmärretty maankäytön näkökulmasta tärkeäksi osaksi visuaalista taajamakuvaa. Tavoitteena on ollut lisäksi tutkia miten, missä ja millaisina melua vaimentavat rakenteet kannattaa toteuttaa. Samoin pyritään arvioimaan ratkaisujen kokonaistaloudellisuutta verrattuna erillisten meluesteiden toteuttamiseen ja kunnossapitoon sekä kustannusjakoon. Tutkimus on ensisijaisesti suunnattu maankäyttöön ja liikenteeseen liittyviä päätöksiä tekeville viranhaltijoilla ja luottamushenkilöille. Tavoitteena on, ettei kaavoituksella enää lisätä melulle altistuvien määrää.
YTV: Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän strategisen tason ympäristövaikutusten arviointi	LYYLI -raportti 1 "Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän strategisen tason ympäristövaikutusten arviointi” ilmestyi 06/98.	Työssä on arvioitu PLJ:n tarkistuksen pohjaksi laadittuja selvityksiä. Siinä on suunniteltu, toteutettu ja raportoitu PLJ:n tarkistusta koskeva ympäristötiedon hankinta sekä työn aikana eri osapuolien kesken käyty vuoropuhelu. Arvioinnilla on tuotettu perusaineistoa suunnitelmaa koskevalle valmistelulle ja päätöksenteolle. Työssä on kehitetty strategisen tason ohjelmien (toimintalinjojen) ympäristön vaikutusten arviointimenetelmää, jota voidaan hyödyntää myös muissa vastaavissa seututason suunnitelmissa.
Energia-Ekono Oy: Kirjallisuuskatsaus melun arvottamistutkimukseen	Työ aloitettiin keväällä 99, ja tutkimustulokset on raportoitu 02/00. (Ei julkaistu LYYLI –sarjassa).	Työn tavoitteena oli selvittää melun kansantaloudellisten vaikutusten arvioinnin kansainvälinen tietotaso. Selvityksessä luotiin katsaus päättyneeseen ja käynnissä olevaan tutkimukseen, melun arvottamisessa käyttökelpoisiin menetelmiin sekä käytännön sovelluksiin. Tutkimuksen painopiste on liikennemelussa, mutta koska samoja arvottamismenetelmiä on käytetty myös muiden melulähteiden kansantaloudellisten vaikutusten arvottamiseen, käytiin tutkimuksessa läpi myös näitä selvityksiä. Lisäksi arvioitiin menetelmien käyttökelpoisuutta melun arvottamisessa Suomessa. Kirjallisuuskatsauksen mukaan meluvaikutusten arvottamisessa käytettyjä menetelmiä ovat omaisuusarvojen muutoksia mittaava menetelmä, vältettyjen kustannusten menetelmä, ennaltamiskustannusmenetelmä, suora kustannusten arviointi, contingent valuation –menetelmä, conjoint-analyysi, tulostensiirtomenetelmä sekä vaikutuspolkumenetelmä. Menetelmien soveltuvuutta melun arvottamiseen arvioitiin erilaisilla kriteereillä, joita ovat mm. luotettavuus, soveltuvuus erilaisten vaikutusten arvottamiseen ja toteuttamisen helppous. Käyttökelpoisimmaksi menetelmäksi liikennemelun arvottamisessa todettiin sovellettu versio vaikutuspolkumenetelmästä. Nykyisin liikennemelun arvottaminen perustuu lähinnä koetun haitan arvottamiseen. Lisätietoa tarvittaisiin mm. terveysvaikutusten kvantifioimiseksi. Arviointia: tutkimuksessa on käyty läpi varsin laaja joukko melun arvottamista koskevia tutkimuksia, arvioitu menetelmiä ja niiden soveltuvuutta Suomessa. Lopuksi on ehdotettu joukko meluun liittyviä jatkotutkimuksia, mille plussaa antaa myös selvitysten päämäärien hahmottaminen. Tutkimus on jatkunut MOBILE2 -ohjelmassa.
LIIKKUMISTARPEET JA NIIHIN VAIKUTTAMINEN
LT-Konsultit Oy: Liikennetuotoskäsikirjan esitutkimus sekä Matkatuotoskäsikirjan tuottamisen pilottitutkimus	Esitutkimus on raportoitu LYYLI -sarjassa 8 "Matkatuotoskäsikirjan esitutkimus ja ohjelmointi" ilmestynyt 05/99. Pilottivaihe käynnistynyt keväällä 99 ja se valmistui keväällä 2001.	1. Esitutkimuksen tavoitteena on ollut liikennetuotoskäsikirjan tuottamisen työohjelma, joka on pohjana itse käsikirjan laatimisen aloittamiselle. 2. Pilottitutkimuksen tavoitteena on ollut tuoda esille matkatuotostutkimusten tarpeellisuus, ohjeistaa tutkimuksia ja saattaa tehtävät tutkimukset yhteismitallisiksi siten, että tietoja voidaan jatkossa ylläpitää esim. Web-palveluna. Pilottikohteiksi valittiin yli 25 000 asukkaan kaupungeille lähetetyn kyselyn pohjalta neljä kohdetta. 3. Tuloksia: Matkatuotostutkimus on tarkoituksenmukaista jakaa seuraaviin vaiheisiin: - Tutkimustarpeen määrittely - Esitutkimus (kohdekatselmus) - Lomakkeiden ja kenttätöiden suunnittelu - Varsinainen tutkimus - Tulosteet. Varsinaista tutkimusta edeltävien työvaiheiden merkitystä tutkimuksen onnistumiseen on syytä korostaa. Määrittelemällä tutkimustarve selkeästi, tutustumalla kohteeseen ja sen ympäristöön huolellisesti sekä suunnittelemalla käytettävät lomakkeet ja varsinaiset kenttätyöt tarkoituksenmukaisesti voidaan vaikuttaa sekä lopputuloksen laatuun että kustannuksiin. Matkatuotoskäsikirjan hallintoa varten projekti ehdottaa, että jatkossa muodostetaan ympäristöministeriön johdolla vapaamuotoinen ja -ehtoinen johtokunta, jolla on matkatuotostiedon tuottamista ja ylläpitämistä ohjaava rooli. Projektin suositus on myös, että matkatuotoskäsikirjaa ryhdytään ylläpitämään Webissä. Matkatuotoskäsikirjaa tulisi täten täydentää sitä mukaa, kuin laskentatietoja kertyy.
VTT Yhdyskuntatekniikka: Etäläsnäolon liikenteelliset ja ympäristölliset vaikutukset	Projekti alkoi 02/98 ja päättyi 04/00.LYYLI raportti 21 "Etäläsnäolon liikenteelliset ja ympäristölliset vaikutukset" ilmestyi 06/00.	Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää etäläsnäolon käsitettä ja ilmenemismuotoja osana tietoyhteiskunnan teknis-taloudellista ja sosio-kulttuurillista toimintaympäristöä. Etätyö tarjoaa yhden vaihtoehdon nykyisin vallitsevalle väestön keskittymiselle pääkaupunkiseudulle. Etätyön avulla voidaan vähentää liikkumista, lieventää ruuhkaisuutta ja liikenteen päästöjä sekä lisätä polttoaineen tehokasta käyttöä, mutta etätyön vaikutukset kokonaisliikkumiseen ovat problemaattisia. Suomalaisen etätyöpotentiaalin analysointimallin pohjalta tässä tutkimuksessa on kehitetty etätyön liikenteellisten ja ympäristöllisten vaikutusten arviointimalli, jonka avulla voidaan laskea etätyön avulla saavutettavat säästöt mm. ajassa, energiassa ja päästöissä. Työmatkaliikenteen osalta tutkimuksessa todetaan etäläsnäolon ja etätyön liikenteelliset ja ympäristölliset vaikutukset monensuuntaisiksi ja keskenään monin tavoin lomittuviksi. Vaikutuksia on vaikea laskea. Etätyö on tällä hetkellä marginaalista, mutta tullee yleistymään nopeasti, jolloin kertausvaikutukset kasvavat. Tutkimuksessa suositetaan etäläsnäolon ja etätyön edistämistä ns. hallitun käyttöönoton perusteella. Voidaan sanoa, että etätyön idean menestyksekkääksi edistämiseksi tarvitaan hyvin harkittuja toimenpiteitä, joiden avulla sitä voidaan edistää. Kansallisella ja paikallisella tasolla tulisi aloittaa erilaisia kampanjoita etätyön lisäämiseksi ja kannustamiseksi. Tarvitaan myös lisää tutkimustietoa sen vaikutuksista liikenteeseen ja ympäristöön. Toimenpiteet voivat olla lainsäädännöllisiä ja kannustavia kuten verohelpotukset.
VTT Yhdyskuntatekniikka: Polttoaineiden hintamuutosten pitkäaikaisvaikutukset ja työmatkojen verovähennysoikeuden poiston vaikutukset - HiVeLYYLI	Projekti alkoi syksyllä 97 ja LYYLI -raportti 11 "Polttoaineiden hintamuutosten ja työmatkojen verovähennysoikeuden poistamisen pitkäaikaisvaikutukset" ilmestyi 02/00.	Työn tavoitteena oli arvioida polttoaineiden hintamuutosten vaikutuksia kansalaisten liikkumistapoihin ja yritysten tavarakuljetuksiin, työmatkakulujen verovähennysoikeuden poiston vaikutuksia työmatkaliikenteeseen sekä asuin- ja työpaikan valintaan, liikenteellisten muutosten yhdyskuntarakenne- ja ympäristövaikutuksia sekä vaikutusten kohdistumista alueellisesti ja eri ihmisryhmiin. Vaiheet: 1. Teoreettisen kehikon kokoaminen, jonka avulla arvioitiin tarkasteltavien toimenpiteiden vaikutuksia ja vaikutusmekanismeja.; 2. Polttoaineen hintamuutokset ja työmatkojen verovähennysoikeuden poistaminen kuvattiin liikennemalleihin ja laskettiin niiden avulla toimenpiteiden vaikutuksia sekä arvioitiin niiden kohdistumista (MEPLAN ja HELVI); 3. Kirjallisuusselvityksellä arvioitiin toimenpiteiden vaikutuksia tavaraliikenteeseen ja koko logistiseen järjestelmään; 4. Vertailtiin teoreettisia vaikutusmekanismeja, aggregaattitason vaikutuslaskelmia ja mallitarkastelujen tuloksia. Johtopäätöksenä todetaan, että polttoaineen hinta on karkea väline, joka vaikuttaa myös sinne, missä ei ole päästö- ja ruuhkaongelmia. Vaikutuksen suuruusluokka oli suurimmillaan 15 miljardia vuodessa. Verovähennyksen poisto on periaatteessa yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta hyvä keino, mutta sen poistamisen tulisi tapahtua asteittain, jotta mm. kuluttajien hukkainvestoinnit asuntorakentamiseen vältettäisiin. Kohdistuminen on alueellisesti epätasaista, vaikeasti arvioitavissa ja teho melko pieni, vaikutuksen suuruusluokka oli 1 miljardin mk/vuosi. Kuljetusjärjestelmä on selvästi jäykempi kustannusmuutoksille kuin henkilöliikennejärjestelmä. Monissa tapauksissa nykyisille toimintatavoille ei ole olemassa käyttökelpoisia vaihtoehtoja. Molemmat toimenpiteet vaikuttavat eri tavalla kaupunkiseuduilla ja haja-asutusalueilla. Varsinkin pää-kaupunkiseudun tyyppiset alueet, joilla joukkoliikenne tarjoaa todellisen vaihtoehdon monille henkilöautomatkoille, voivat hyötyä oikein kohdistetuista hinnoittelumuutoksista, Kumpikaan testattu keino ei yksinään ole optimaalinen ohjaustoimenpide, mutta ne tukevat muita ohjauskeinoja, ja sopivat oikein kohdistettuina ja mitoitettuina osaksi liikennepolitiikkaa.
LINJA MUUT
TTKK/Liikenne- ja kuljetustekniikka: Autoistumisen, yhdyskuntarakenteen ja matkustuskäyttäytymisen vuorovaikutukset	Tutkimushanke alkoi 05/00 ja projekti on raportoitu Tiehallinnon julkaisusarjassa.	Tutkimuksen tavoitteena on tutkia autoistumisen ja yhdyskuntarakenteen fyysisen hajautumisen vuorovaikutusta sekä määrittää, millaisia vuorovaikutussuhteita autoistumiskehityksen ja yhdyskuntarakenteen välillä on havaittavissa ja miten niitä voidaan mitata. Tutkittavia yk.rakenteen osatekijöitä ovat mm. väestön, työpaikkojen ja palvelujen sijoittuminen, jotka kytkevät tosiinsa fyysisen ja toiminnallisen yhdyskuntarakenteen tarkastelun. Yk.rakenteellisia ja toimintojen sijoittumisessa tapahtuneita muutoksia mitataan mm. matkojen pituuksien ja kulkumuotojen käytössä tapahtuvien muutosten avulla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää mm. yhdyskuntarakenteen kehityssuuntien liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa. Tulosten perusteella voidaan tehdä arvioita eri tekijöiden vaikutuksesta yhdyskuntarakenteen kehittymiseen ja matkustuskäyttäytymiseen sekä arvioida kehitykseen vaikuttavien ohjausmekanismien käyttökelpoisuutta. Tutkimus on jatkoa "Kestävän kehityksen liikennejärjestelmä" -projektille. Tavoitteena on selvittää ensisijaisesti kasvavan autonomistuksen vaikutuksia maankäyttöön ja toisaalta yleistyvän pientaloasumisen vaikutusta autonomistukseen, sekä näiden vaikutuksia päivittäiseen matkustuskäyttäytymiseen. Kohdekaupunkiseudulle laaditaan neljäs rakennemalli, jossa pientaloasutuksen oletetaan leviävän melko vapaasti yleiskaavassa varatuille alueilla ja jonkin verran myös haja-asutusseudulle. Hankkeessa hyödynnetään aikaisemmassa tutkimuksessa laadittua seudullista neliportaista liikennemallia, jonka avulla voidaan ennustaa yksilön määräpaikka- ja kulkumuotovalintoja. Mallin tueksi laaditaan autonomistusmalli jo valmiina olevasta matkapäiväkirja-aineistosta. Aineistoa täydennetään paikkatietomuotoisilla autonomistustiedoilla. Saatujen tulosten perusteella arvioidaan, miten henkilöauton omistuksen kasvu ja pientalovaltaisen asumistavan yleistyminen vaikuttaisi yhdyskuntarakenteeseen valtakunnallisesti.
VATT: Infrastruktuurit, spatiaaliset edut ja kansantalous	Projekti alkoi talvella 1999 ja se on keskeytynyt.	Projektin tavoitteet ovat: 1. Identifioida Suomen olosuhteissa vaikuttavat kaupungistumistekijät kuten agglomeraatio-, urbanisaatio- ja verkostohyödyt sekä niiden syntymekanismit; 2. Selvittää infrastruktuurien roolia em. kaupungistumistekijöiden ja hyötyjen syntymisessä; 3. Arvioida infrastruktuurien tehokkuutta taloudellisen kasvun ja työllisyyden edistämisessä paikallisella tasolla sekä alueiden ja kansantalouden tasolla; 3. Määrittää infrastruktuurien rooli ja tehtävät suomalaisessa kaupunkipolitiikassa sekä esittää suositukset infrastruktuurien tuottamiseksi käytännössä; 5. Empiirisesti kvantifioida agglomeraatio-, urbanisaatio- ja verkostohyötyjä sekä infrastruktuurien vaikutusta taloudelliseen toimeliaisuuteen paikallisella tasolla; ja 6. Kehittää infrastruktuurin kysynnän analyysimenetelmiä. Projektin tuloksena valmistuu neljä tutkimusta: 1. Infrastruktuurit kaupungistumistekijöiden edistäjänä; 2. Infrastruktuurit kaupunkipolitiikan välineenä; 3. Toimipaikkojen spatiaaliset yhteysverkot; 4. Aggregaation vaikutukset toimintoperusteisessa liikenneanalyysissa.
Taina Rajanti: Kestävän kehityksen ja liikenteen suunnittelu	Työ alkoi 10/99 ja se on raportoitu liikenne- ja viestintäministeriön A-julkaisusarjassa v. 2002.	Tehtävänä oli saattaa SceneSusTech -projektin puitteissa kerätty tutkimusaineisto ja kokemus suomalaisten kestävän kehityksen liikenteen suunnittelusta ja kehittämisestä kiinnostuneiden tahojen käytettäväksi. SceneSusTech: Scenarios for sustainable technology; car transport systems in the city” eli ”Kestävän teknologian skenaariot: henkilöautoon perustuva liikennejärjestelmä ja kaupunki” on EU-rahoitteinen TSER tutkimusprojekti, jossa vertaillaan neljää eurooppalaista kaupunkia Ateena, Bologna, Dublin ja Helsinki sekä näiden liikennejärjestelmää kestävän liikenteen perspektiivistä. Eurooppalainen SceneSusTech –projekti on nähtävissä yhteiskuntatieteellisenä aluevaltauksena, yrityksenä ymmärtää liikennejärjestelmän ja liikenneteknologian sosiaalisia ulottuvuuksia. Tästä syystä projekti on ensinnäkin etsinyt käsitteitä joiden avulla liikennettä voisi ymmärtää sosiaalisessa kontekstissa. Raportissa onkin sekä yhteenvetoa projektin käymästä teoreettisesta keskustelusta että tuloksia projektin empiirisestä työskentelystä, jossa Helsingin liikennejärjestelmän kehitystä suhteutetaan eurooppalaisten vertailukaupunkien tutkimustuloksiin. Yhteenvetona voidaan todeta, että erityisesti henkilöautoriippuvaisissa kaupungeissa liikenteen ongelmaa pidetään lähtökohtaisesti mahdottomana ratkaista. Yleisen kaaoksen toteamisen lisäksi ryhmät tyytyvät esittämään muutamia omaa aluettaan koskevia muutosvaatimuksia. Sen sijaan erityisesti helsinkiläisryhmillä on varsin selkeä kuva kaupunkinsa liikennejärjestelmästä ja toimivasta ja kestävästä liikennejärjestelmästä ja sen edellytyksistä. Lähtökohtana helsinkiläiset korostavat kaupunkirakennetta ja liikennejärjestelmän infrastruktuuria, keinoina julkisen liikenteen aseman vahvistamista ja tekemistä houkuttelevammaksi ja kilpailukykyisemmäksi. Pohdittuaan asiaa pidempään ryhmät kykenevät aina myös kehittämään yksityiskohtaisia ehdotuksia liikennejärjestelmän parantamiseksi, ei vain oman alueen tietyn ongelman ratkaisemiseksi. Ihmisten enemmistö kaikissa kohderyhmissä oli valmis vähentämään päämääräsuuntautuneisiin liikkumisen tarpeisiin liittyvää henkilöauton käyttöään. Tästä onkin hyvä lähteä liikkeelle kestävää liikennettä suunniteltaessa.
ATT-Tutko Oy: Autottoman päivän 2000 haastattelututkimus	Projekti toteutettiin 22. Ja 23.09.2000. (Ei julkaistu LYYLI –sarjassa).	ATT-Tutko Oy teki Suomessa ensi kertaa järjestetyn Euroopan autottoman päivän yhteydessä kyselytutkimuksen kaupunkilaisten ja yritysten suhtautumisesta autottomaan päivään ja siitä, miten kaupunkilaiset käytännössä ottavat vastaan autottoman päivän ja mitä mieltä he yleensä ovat henkilöautojen7julkisen liikenteen roolista. Kyselytutkimukset tehtiin kahdella paikkakunnalla: Helsingissä ja Hämeenlinnassa keskusta-alueilla. Autottoman päivän toteutumisesta saatiin Helsingissä varsin heikko kuva. Etenkin Pohjois Esplanadilla ajettiin jokseenkin normaaliin tapaan - lukuun ottamatta hetkiä, jolloin poliisi ohjasi liikennettä. Hämeenlinnassa autoton päivä oli organisoitu erittäin hyvin ja sen tiedotus oli mennyt perille hyvin Haastattelujen perusteella ideaan suhtauduttiin pääosin myönteisesti, Helsingissä 85 % ja Hämeenlinnassa 83 % haastatelluista piti ideaa hyvänä. Yrittäjistä sen sijaan Helsingissä 1/4 ja 62 % Hämeenlinnassa katsoi päivän enemmän haitanneen kuin hyödyttäneen liiketoimintaa..
YS-Yhtiöt Oy: Ekologisten käytävien merkitys luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä HHT -vyöhykkeellä	Tutkimus alkoi talvella 1999 ja se on almistunut keväällä 2000. LYYLI -raportti 25 "Ekologinen verkosto ja yhdyskuntarakenne" ilmestyi 04/01.	Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten voidaan varmistaa luonnon monimuotoisuuden säilyminen kaupunkialueilla yhdyskuntarakentamisen, tiivistämisen ja liikenneväylien paineissa. HHT -vyöhykkeellä taajamien välialueille jääneet luonnon monimuotoisuutta ylläpitävät luontokäytävät uhkaavat sulkeutua. Tällä on merkitystä sillä vyöhyke välittää osan Lounais-Suomen luontoyhteydestä Järvi-Suomen alueelle. Tutkimuksessa selvitetään, mikä on luonnonalueiden tilanne taajamarakenteessa ja miten viheryhteydet toimivat ekologisesti. Mikä on riittävän yhtenäinen luonnonalue, metsäketju tai lähivirkistysalue, joka pystyy turvaamaan taajaman luonnon säilymisen tai yhteydet taajamaketjun lävitse? Selvitys liitetään osaksi HHT -vyöhykkeen rakennesuunnitelmaa ja muita osaprojekteja. Tuloksena saadaan ohje, miten tunnistetaan viherkäytävän ja liikenneväylän konfliktipisteet sekä miten viheryhteyden jatkuminen taajama- ja liikennealueen ylitse varmistetaan tai voidaan luoda uudelleen. Tulokset: Projektin jatkotoimenpiteinä esitetään keinoja, miten ekologinen verkosto voidaan ottaa huomioon ja toteuttaa maankäyttösuunnittelussa eri kaavatasoilla sekä tieverkolla. Ajantasaisia hirvikantatietoja voidaan käyttää hirvivahinkojen ennustamisessa sekä liikenteessä että metsätaloudessa. Vuosittain päivitetty hirvikantatieto ja onnettomuustieto toimivat apuna hirvikannan koon arvioinnissa ja säätelyssä.
VTT Yhdyskuntatekniikka: LEDA - Legal and Regulatory Measures for Sustainable Transport in Cities -projektin suomalainen osallistuminen	Työ on valmistunut keväällä 2001.	LEDA -projektin tavoitteena oli löytää keinoja ja ratkaisumalleja, joilla voidaan saavuttaa kestävän kehityksen mukaisia tavoitteita kaupunkiliikenteessä. Keinoja on etsitty seuraavista toimenpideryhmistä: säädökset, liikenneinfra, rahoitus ja tiedotus. Mukana ovat seuraavat liikennemuodot: henkilöautot ml. moottoripyörät, raskas liikenne, julkinen liikenne, polkupyörät ja mopot, jalankulku sekä yhdistetty liikenne. LEDA -projektin tärkeimpänä tuloksena on laaja tietokanta kestävää kehitystä tukevista liikennejärjestelmä- ja yhdyskuntarakennehankkeista ja hyvistä esimerkeistä Euroopan kaupungeissa. Tietokanta sisältää tiedot ja kuvaukset yhteensä 217 toteutetusta toimenpiteestä 41 Euroopan kaupungissa. Tietokanta on julkisesti selattavissa internetissä http://www.ils.nrw.de/netz/leda/projekt.htm Tulosten ja johtopäätösten sovellettavuus tai siirrettävyys muualle riippuu esimerkiksi siitä, millaisia ovat kohdemaan lainsäädäntö ja määräykset. Avainhenkilöt kaupungin organisaatiossa ovat parhaita arvioimaan toimenpiteiden sovellettavuutta, koska he tuntevat organisaation, poliittisen tilanteen ja hyväksyttävyyden. Oikean tiedon saatavuus on heille tärkeintä. Tässä luotu LEDA -tietokanta on juuri siksi yksi tärkeä tietolähde uusia toimenpiteitä suunniteltaessa. Tämä ei ole yllättävää, mutta sillä on tärkeä seuraus: kunnallishallinnolla on suuri valta toteuttaa pysäköinti-, liikenteen rauhoittamis-, julkisen liikenteen, pyöräilyn ja jalankulun toimenpiteitä odottamatta ylhäältä tulevia ohjeita.
TTKK/Liikenne- ja kuljetustekniikka: Kestävän kehityksen liikennejärjestelmä	Tutkimushanke käynnistyi syksyllä 1996 ja projektin päättökokous pidettiin 02/00. LYYLI -raportti 20 "Liikennejärjestelmän muutosten sekä asumisen, työssäkäynnin ja palvelujen sijoittumisen vaikutukset matkustuskäyttäytymiseen" ilmestyi 06/2000.	Tutkimuksessa on selvitetty asumisen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittumisen sekä liikennejärjestelmässä tapahtuvien muutosten vaikutusta matkustuskäyttäytymiseen kolmen erilaisen maankäyttö-, liikennejärjestelmä- ja palvelurakennevaihtoehdon avulla. Hankkeen esimerkkikaupunkiseutuna on noin 290 000 asukkaan Tampereen seutu. Tarkastelujakso päättyy vuoteen 2020. Maankäyttövaihtoehdot koostuvat asumisen ja työpaikkojen sijoittumisvaihtoehdoista sekä liikennejärjestelmän ja palvelurakenteen kehittämisvaihtoehdoista. Asumisen ja työpaikkojen sijoittumisvaihtoehtoja on kaiken kaikkiaan kolme: kuntien laatimiin yleiskaavoihin perustuva vaihtoehto, joukkoliikennekäytävien rakentumiseen perustuva vaihtoehto ja hajautuneiden kyläkeskusten vaihtoehto. Kaikissa vaihtoehdoissa seudun väestön määrän on v. 2020 mennessä oletettu kasvavan 315 000 asukkaaseen. Liikennejärjestelmän kehittämisvaihtoehdot ovat nykyinen liikenneverkkosuunnitelma ja paikallisjunaliikenteeseen perustuva joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen. Palvelurakenteen kehittymisvaihtoehtoina on tutkittu palvelujen keskittymistä yleiskaavan tai joukkoliikennekäytävien mukaisesti sekä palvelujen hajautumista. Matkojen määrä kasvaa vuodesta 1998 vuoteen 2020 n. 10 % eli hieman enemmän kuin väestön määrä. Yleis-kaavan mukaisessa maankäyttövaihtoehdossa ja joukkoliikennekäytävien vaihtoehdossa matkustussuorite kasvaa n. 13 % ja hajautuneiden kyläkeskusten vaihtoehdossa n. 20 % nykytilanteeseen verrattuna. Eniten kasvaa kotiperäisten ostos- ja asiointimatkojen suorite, joka yleiskaavan ja joukkoliikennekäytävien mukaisessa vaihtoehdossa kasvaa n. 35 % ja hajautuneiden kyläkeskusten vaihtoehdossa n. 40 %. Eniten kasvua on havaittavissa kävellen ja henkilöautolla tehtyjen matkojen määrässä. Tutkituista vaihtoehdoista joukkoliikennekäytävien varaan rakentuva vaihtoehto tuottaa vähiten henkilöautomatkoja ja -suoritetta. Nykyisen liikenneverkkosuunnitelman mukaiset investoinnit lisäävät ennen kaikkea henkilöauton palvelutasoa. Raskas paikallisjunaliikenteeseen kohdistettu joukkoliikenneinvestointi ei näyttäisi vaikuttavan merkittävästi kulkumuotojakaumaan, ellei samanaikaisesti koko uutta maankäyttöä ohjata joukkoliikennekäytävien varsille. Myös kauppakeskittymien ja työpaikka-alueiden keskittäminen raideliikennekäytävien varteen on tarkoituksenmukaista joukkoliikenteen kilpailukyvyn ylläpitämisen kannalta. Toiminnallisen eheyttämisen kannalta edullisin vaihtoehto olisi keskittää uusi maankäyttö 2 -3 joukkoliikennekäytävän varrelle.
TTKK/Liikenne- ja kuljetustekniikka ja VTT Yhdyskuntatekniikka: Yhdyskuntarakenteen ja liikennetarpeen muutokset suomalaisissa kaupungeissa vuoteen 2020	Tutkimus alkoi 04/98 ja päättyi keväällä 2000. Seurantaryhmän päättökokous pidettiin 02/00. LYYLI -raportti 20 "Yhdyskuntarakenteen ja liikennetarpeen muutokset suomalaisissa kaupungeissa vuoteen 2020" ilmestyi 06/00.	Hankkeessa on tutkittu kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteessa ja liikennetarpeessa tapahtuvia muutoksia kolmen yhteiskuntaskenaarion ja kahdeksan kohdekaupunkiseudun avulla vuosina 1997-2020. Tutkittuja kaupunkiseutuja olivat Helsingin, Tampereen, Oulun, Lahden, Porin, Kuopion, Seinäjoen ja Kajaanin seudut, joille on laadittu skenaariokohtaiset väestö-, tuotanto- ja palvelurakenne-ennusteet. Näiden ennusteiden perusteella on arvioitu kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteessa ja liikennetarpeessa tapahtuvia muutoksia. Mallit: virtuaaliyhteiskunta -virtuaaliliikkumisen ja satelliittimaisen yhdyskuntarakenteen malli; Ekoyhteiskunta - ympäristömyötäisen liikkumisen ja tiiviin yhdyskuntarakenteen malli; Elämysyhteiskunta - autokeskeisen liikkumisen ja hajautuneen yhdyskuntarakenteen malli. Virtuaali- ja elämysyhteiskunnissa suurimmat kaupunkiseudut kasvavat ja laajenevat edelleen ja valtakunnallinen muuttoliike on voimakasta. Elämysyhteiskunta johtaa yhdyskuntarakenteen hajautumiseen. Ekoyhteiskunnassa väestön valtakunnallinen muuttoliike suuriin keskuksiin on nykyistä merkittävästi pienempää. Myös poismuuttoa suurilta kaupunkiseuduilta tapahtuu. Suurten kaupunkiseutujen kasvu on hyvin maltillista. Kohdekaupunkiseutujen matkojen kokonaismäärä ja päivittäinen matkustussuorite kasvavat eniten elämysyhteiskunnassa. Kasvu suuntautuu pääosin henkilöautoliikenteeseen. Henkilöä kohti laskettuna päivittäinen liikkuminen kasvaa vähiten ekoyhteiskunnassa ja eniten elämysyhteiskunnassa, jossa matkojen pituudet kasvavat eniten. Matkojen pituus kasvaa kaupunkiseudusta ja matkaryhmästä riippuen 10 - 30 %. Eniten kasvavat työmatkojen ja vapaa-ajanmatkojen pituudet. Virtuaaliyhteiskunnassa matkojen pituus kasvaa keskimäärin 10 %, mutta pienentynyt matkaluku kompensoi pituuksien kasvun suoritetta lisäävää vaikutetta. Ekoyhteiskunnassa matkojen pituudet lyhenevät 10 - 25 % eri kaupunkiseuduilla. Päivittäisen liikkumisen määrän kasvuun vaikuttavat eniten elämäntapojen ja ikärakenteen muutokset, mutta myös yhdyskuntarakenteen merkitys on huomattava.
ELC Finland Oy: Autojen osaomistaminen	Projekti on päättynyt. LYYLI -raportti 13 "Car Sharing pääkaupunkiseudulla - Toteutettavuuden arviointi ja liiketoimintasuunnitelman kehittäminen" ilmestyi 07/99.	Tutkimuksen päätavoitteena on ollut arvioida Car Sharing -mallin toteutettavuus ja kehittää liikennetoimintasuunnitelma pääkaupunkiseudulle. CS toiminnalle on tutkimuksen mukaan selvästi kysyntää pääkaupunkiseudulla (markkinapotentiaali 6-10%). Mutta onko toiminnalla kannattavuutta koko maanlaajuisena organisaationa? Tutkija kehittelee raportissa CS yritystä, mutta tutkimukselle olisi alunperin tuonut lisäarvoa esim. jonkinlainen arviointi siitä, paljonko yksityisautoilu vähentyisi, entä päästöt? Mutta toisaalta liikeidea: "tarjota autottomille, vähän autoa käyttäville ja kakkosautoa tarvitseville omistusautoa edullisempi vaihtoehto" Mitkä ovat vaikutukset joukkoliikenteelle? Projektin tuloksia on hyödynnetty pääkaupunkiseudulla aloittaneessa autojen yhteisomistusyrityksessä.
VTT Yhdyskuntatekniikka: Strategisia menetelmiä liikenteen vaikutusarviointiin	Tutkimus alkoi 11/01 ja päättyi 04/01. Projekti on raportoitu. (Ei julkaistu LYYLI –sarjassa).	Työssä on analysoitu ja vertailtu seitsemässä EU-projektissa (SAMI, POSSUM, COMMUTE, CODE-TEN, MAESTRO, OPTIMA ja FATIMA) kehitettyjä menetelmiä, niiden heikkouksia ja vahvuuksia, erityisesti liikenteen energiankulutuksen ja päästöjen kuvaajina ja ennustajina. Lisäksi on arvioitu menetelmien hyödyntämisen mahdollisuuksia liikenne- ja ympäristöpoliittisessa päätöksenteossa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Työn edetessä selvisi, että tutkitut menetelmät tarjoavat monia mahdollisuuksia sekä kansallisesti että EU-tasolla liikenteen strategisten ympäristövaikutusten tarkasteluun liikennesektorin päätöksentekoprosessin eri vaiheissa. Mahdollisista lähtötietojen puutteista huolimatta menetelmiä voidaan käyttää karkean tason ympäristövaikutusten nykytilakartoituksissa sekä vaikutusten ennustamisessa eri aluetasoilla. Laajamittaisten SAMI ja POSSUM menetelmien soveltaminen kansalliselle tasolle edistäisi mahdollisesti mm. kansallisen ja EU-tason liikennepoliitikkojen harmonisointia, helpottaisi uusien yhteisten ympäristöuhkien tunnistamista sekä edistäisi yhteisten toimenpiteiden suunnittelua ja valmistelua liikenteen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Eräänä riskinä toimien onnistumiselle voidaan kuitenkin nähdä EU-maiden toistaiseksi ratkaisemattomat ongelmat tarvittavien lähtötietojen muodosta ja laatutasosta. Ongelmien säilyminen ratkaisemattomina hidastaisi jatkuessaan luonnollisesti myös menetelmien hyödyntämistä kansallisella tasolla. Välineitä merkittävien liikenteen ympäristö- ja turvallisuusvaikutusten arvioimiseksi strategisella tasolla voidaan kehittää jo olemassa olevista arviointimenetelmistä ja malleista. Nykyiset mallit perustuvat pääasiassa fysikaalisiin vaikutusfunktioihin ja ne toimivat parhaiten tilanteissa, joissa liikennemäärätietoihin liittyvää informaatiota on riittävästi ja se on riittävän tarkkaa kuvaamaan tutkittuja vaikutuksia sekä niiden luonnetta. Mielenkiintoisia tulevaisuuden kysymyksiä liikennesektorilla ovat mm. seuraavat seikat: Tulevatko energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt säilymään EU:n liikennepolitiikan merkittävinä ympäristökysymyksinä pitkään, vai nouseeko esiin muita vielä tärkeämpiä kysymyksiä? Mitkä olisivat jälkimmäisessä tapauksessa parhaat toimintatavat ja menetelmät näiden uhkien torjumiseksi, jotta ei jouduttaisi turvautumaan ainoastaan vaikutusten lieventämiseen niiden torjumisen sijaan?

Viimeksi päivitetty:

28.06.2002 anita.toro@poyry.fi