JATKOLYYLI
Mihin elämä tarttuu - Viihtyisä ja eheä, ympäristön kannalta edullinen kaupunkirakenne

Tulevaisuuskuva

Tutkimuksemme koostuu oman ympäristöllisesti ja sosiaalisesti toimivaa kaupunkia koskevan tulevaisuuskuvan esittämisestä ja tämän vision testaamisesta sekä uudelleenmuotoilusta saadun palautteen pohjalta. Tutkimuksen lähtökohtana ovat Dodon kaupunkiryhmässä vuosien mittaan syntyneet ideat hyvästä kaupunkiympäristöstä. Ideoita testaamme vertaamalla niitä asukas- ja järjestötoimijoiden näkemyksiin tulevaisuuskyselyn, liikkumiskokeen sekä keskustelutilaisuuksien avulla. Hyödynnämme verkkoa tutkimuksen avoimuuden lisäämiseksi ja keskustelun synnyttämiseksi.

Elämäntapojen muuttuminen

Tarkoituksena on selvittää mitä vaatimuksia elämänmuotojen muuttuminen ja moninaistuminen asettaa ympäristön kannalta edullisen kaupunkirakenteen ja liikennejärjestelmän suunnittelulle. Varsinkin meitä kiinnostaa, miten liikkumistarvetta voitaisiin vähentää mahdollistamalla monipuolinen arkielämä myös kaupunginosatasolla kaupunkirakenteessa toisistaan eriytyneitä toimintoja integroimalla. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa korostuvien työn ja asumisen toimintojen väliin jäävän kentän merkitys lisääntynee tulevaisuudessa niin työelämässä, vapaa-ajanvietossa kuin erityisesti nuorten arvomaailmassa tapahtuvien muutosten vuoksi. Miten ghettoutuminen olisi vältettävissä toisistaan erkaantuvien alakulttuurien ja tietotekniikan mahdollistamien itseriittoisten paikallisyhteisöjen mahdollisesti vallatessa alaa?

Keskeisiä kysymyksiä

Projektin tarkoituksena on sekä haastattelujen ja järjestettävien keskustelutilaisuuksien että tutkimuksen saaman julkisuuden kautta vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun niin, että ympäristönäkökulma huomioidaan entistä kokonaisvaltaisemmin. Samalla pyrimme herättämään keskustelua ja tarjoamaan uusille ryhmille uusia kanavia mielipiteiden ilmaisemiseen ja vastuun kantamiseen kaupunkiympäristöstä. Tutkimuksen kuluessa kokoontuu opintopiiri, jonka puitteissa harjoitetaan ideointia ja koulutetaan kaupunkiasioista kiinnostuneita.

Niin visioinnissa kuin testaamisvaiheessakin, jossa visiota verrataan asukkaiden ja muiden toimijoiden vastauksiin, kiinnitämme huomiota seuraaviin seikkoihin:

Asiantuntijoita haastattelemalla selvitämme miksi asiat, joista vallitsee periaatteellinen yhteisymmärrys ovat kohdealueilla jääneet toteuttamatta.

Kohdealueet

Analysoimme olemassa olevia tai suunniteltuja suhteellisen tiiviitä kohdealueita (esim. Herttoniemenranta, Arabianranta-Hermanninranta-Sompasaari, Vuosaari, Aurajoenrannan uudet asuinalueet).

Empiirinen osio

Näkemysten kartoittamiseksi haastattelemme asukas- ja järjestötoimijoita sekä eri alojen aktiivisia nuoria sekä havainnoimme kohdealueita heidän kanssaan. Ajatuksena on kerätä viitteitä tulevaisuuden elämäntyyleistä ja vaatimuksista elinympäristöä kohtaan, koskien mm. olemassa olevan ympäristön parantamismahdollisuuksia, (etä)työn merkitystä ja tulevaisuudentoiveita. Teemme kohdealueilla liikkumiskokeita, joiden tarkoituksena on saada käsitys siitä, minkälaiset tekijät vaikuttavat ihmisten ympäristökokemukseen liikuttaessa lähiympäristössä tai esim. asunnon ja työpaikan välillä eri kulkuneuvoilla. Miten reittien esteettisyys, virikkeellisyys ja liikkumiseen käytettävä aika koetaan? Miten kiireettömyyteen ja terveeseen elämäntapaan suhtaudutaan? Miten matkustamiseen käytettävä hukka-aika olisi eliminoitavissa tai hyödynnettävissä? Lisäksi järjestämme keskustelutilaisuuksia, joissa keräämme tietoja siitä miten asukas- ja järjestötoimijat suhtautuvat fyysisen ympäristön kehittämiseen tutkimuksessamme käsiteltävien kysymysten osalta.

Verkko-osuus

Tutkimuksessa on hyödynnetty Dodo:n kaupunkilaiset utopiat -projektin verkkojulkaisua www.utopiat.com.

Tutkimuksen hyödynnettävyys

Suunnittelun välineenä tutkimuksesta on hyötyä ensinnäkin siksi, että sen avulla voidaan luoda järjestystä eri kilpailevien tavoitteiden välillä niin, että tärkeät pyrkimykset seuloutuvat esiin ja näkyviin tulee muutama tärkeä viihtyvyyteen vaikuttava tekijä. Toiseksi tutkimuksesta on hyötyä siksi, että sen avulla suunnittelija voi paremmin ymmärtää järjestöaktiivien ajattelutapaa ja eri ryhmien erilaisia kaupungin hahmotustapoja. Projektin tarkoituksena on myös tutkittavien kysymysten tematisointi kansalaiskeskustelussa, keskustelun nyansoituminen ja argumentaation tason kohottaminen sekä asiasta erityisesti kiinnostuneen ja jatkossa kaupunkiasioihin mahdollisesti vaikuttavan ryhmän kouluttaminen.

Aikataulu

Hanke toteutettiin syksyn 2001 ja kevään 2002 aikana.

Osapuolet ja yhteystiedot

Tutkimuksellinen päävastuu on ollut Jarre Parkatilla ja Aleksi Neuvosella. Tutkimuksen aikana on oltu yhteydessä muihin LYYLI -jatkotutkimusvaiheen hankkeiden eli Synteesilyyli (VTT ja TTKK) ja Seutulyylit (Ins.tsto Liidea Oy) tutkijoihin sekä LYYLI-hankkeen johtoryhmään ja koordinaatioon.

Yhteystiedot:

Seurantaryhmä

Leena Silfverberg, ympäristöministeriö; Tapani Kauppinen, STAKES; Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö; Katariina Myllärniemi, liikenne- ja viestintäministeriö; Anita Toro, Maa ja Vesi Oy.

RAPORTTITIIVISTELMÄ