RAPORTTISARJA 9

Yhdyskuntarakenteen hajautumisen ja pirstoutumisen mallintaminen

Tiivistelmä

Työn tavoitteena on ollut kehittää menetelmiä kaupunkirakenteellisen hajoamisen objektiivista mittaamista varten sekä luoda ohjeelliset mittaustavat yhdyskuntarakenteen hajautumisprosessin ja hajautumistilan kuvaamiseen. Työn pääpaino on ollut erilaisten aluerajausten kehittämisessä, koska kaikki mittausmenetelmät ovat sidoksissa tarkastelualueen rajaukseen ja pinta-alaan. Uusien rajausmenetelmien avulla toivotaan saatavan luotettavampia yhdyskuntarakenteen seuranta- ja vertailumenetelmiä.

Yhdyskuntarakenteen hajautumisella tarkoitetaan yhdyskuntarakenteen levittäytymistä sitä ympäröiville alueille siten, että sen osat ja toiminnot etääntyvät toisistaan. Yhdyskuntarakenteen pirstoutumisella tarkoitetaan yhdyskuntarakenteen hajautumista erillisiksi ja toisistaan erillään oleviksi rakennuksiksi tai rakennusryhmiksi. Hajautuneelle ja pirstoutuneelle yhdyskuntarakenteelle on ominaista toiminnallinen sidos pääkeskukseen tai sen merkittävimpiin alakeskuksiin.

Yhdyskuntarakenteen hajautumisprosessi voidaan jakaa eri tyyppeihin kehityksen luonteen perusteella: taajamien (sisäinen) hajaantuminen ja seudullinen hajautuminen. Taajaman hajautuminen ilmenee mm. heikosti toteutuneina kaavoina, sijaintiin nähden matalana aluetehokkuutena tai kun haja-asutus on vähitellen muuttunut taajamatyyppiseksi. Taajaman laajenemiseen liittyvää reuna-alueiden hajautumista voidaan pitää taajaman (sisäisenä) hajautumisena. Seudullista hajautumista on seutuun kuuluvien taajamien lisääntymistä ja haja-asutuksen syntymistä.

Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että rajauksen merkitys mittareiden käytössä on keskeinen ja se vaikuttaa lähes kaikkien mittarien tuloksiin. Työn yhteydessä kehitettiin rakennetun alueen rajausmenetelmä kolmiointimenetelmällä. Rakennetun alueen ulkopuolelle jäävät rakennukset ovat haja-asutusta (hajarakentamista). Rakennetun alueen luokittelu taajamaksi voidaan tehdä esim. kerrosalan, työpaikkojen tai asukasmäärän mukaan.

Aluerajausten tekemiseen voidaan käyttää useita menetelmiä ja itse asiassa aluerajaukset ovatkin yhdyskuntarakenteen hajautumisen mittaamisen keskeisiä välineitä tai mallintajia. Tehokkaimmat ja helppokäyttöisimmät mittarit on johdettu pinta-alasta ja etäisyydestä suhteutettuna tarkasteltavan ilmiön määrään. Myös rajojen pituuteen liittyvät mittarit ovat käyttökelpoisia. Pinta-alaa käytettäessä on kuitenkin aina varmistuttava, että alue on määritelty tarkasteltavan ilmiön kannalta tarkoituksenmukaisesti, esim. hallinnollisten alueiden pinta-alat ovat useimmiten harhaanjohtavia.

Julkaisutiedot

Tekijät: Aimo Huhdanmäki, Timo Halme, Reijo Martamo & Pekka Lahti (VTT Yhdyskuntatekniikka)
Julkaisun nimi: Yhdyskuntarakenteen hajautumisen ja pirstoutumisen mallintaminen
Lisätietoja: Aimo Huhdanmäki, VTT Yhdyskuntatekniikka, PL 1601, O2044 VTT, puh. 09-456 4563
Julkaisija: Liikenneministeriö, PL 235, 00131 Helsinki
Sarjanumero: LYYLI -raporttisarja 9
Paino: Oy Edita Ab
ISBN 951-723-347-7